Opiskelun arki Virossa

Lukuvuosi

Viron yliopistojen lukuvuosi alkaa yleensä syyskuun alussa ja päättyy kesäkuun lopussa. Lukuvuosi kestää yhteensä 40 opetusviikkoa ja on jaettu syys- ja kevätlukukauteen. Molempien lukukausien opetusjaksojen pituudet ovat noin 16 opetusviikkoa.

Lukukauden opetusjakson lopussa on kolmesta neljään viikkoa kestävä tenttijakso. Muutamissa yliopistoissa on kesäisin kaksi tai kolme viikkoa kestävä harjoittelujakso.

Akateeminen loma

Virossa opiskelijoilla on oikeus anoa akateemista lomaa (akadeemiline puhkus) eli vuoden taukoa opiskeluun yhden kerran opintojen aikana. Akateemisen loman aikana opiskelija on vapaa kaikista opetus- ja tutkimustyön vaatimuksista.

Akateemisen loman aikana voi halutessaan osallistua opetukseen ja suorittaa tenttejä sekä tasokokeita. Opiskelijaa ei kuitenkaan siirretä muiden opiskelijoiden mukana seuraavalle tasolle. Opintojen päättymispäivä siirtyy akateemisen loman verran.

Maksullisia opintoja suorittava opiskelija maksaa akateemisen loman aikana suoritetuista opintopisteistä.

Oppilaskunnat

Jokaisella korkeakoululla on oma ylioppilaskunta (üliõpilasesindus). Ylioppilaskunnan jäsenyys on vapaaehtoinen.

Muita järjestöjä ja yhdistyksiä ovat esimerkiksi osakunnat, ISA (International Student Association) ja eri alojen opiskelijoiden liitot. Tietoja niiden toiminnasta saa oppilaitoksen kansainväliseltä osastolta.

Virossa on myös monien kansainvälisten opiskelijajärjestöjen toimistoja, esimerkiksi AEGEE-Tallinn ja AEGEE-Tartu (Euroopan opiskelijoiden keskusliitto) ja kaupallisen alan opiskelijoiden järjestö AIESEC.

Suomalaisopiskelijat Virossa

Virossa on yli tuhat suomalaista tutkinto-opiskelijaa. Suurin osa Virossa opiskelevista suomalaisista opiskelee Tartossa. Tarton yliopiston suosituin pääaine on lääketiede. Myös Viron maatalousyliopistossa opetettava eläinlääketiede on suomalaisten suosiossa. Suomalaiset ovat löytäneet tiensä myös muihin Viron korkeakouluihin.

Tartossa toimii suomalaisopiskelijoiden ainejärjestöjä, esimerkiksi Fraternitas Fennica, TaSLO, SUOLET, SKAS. Suomalaisopiskelijoiden ainejärjestöjen kotisivuilta löydät monia hyödyllisiä vinkkejä liittyen Virossa opiskeluun.

Tallinnan suomalaiset opiskelijat

Tarton suomalainen osakunta/Fraternitas Fennica

Tarton Suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry./TaSLO

Suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat Tartossa ry./SUOLET

Suomen kielen ja kulttuurin ainejärjestö/SKAS

Viron kielen opiskelu

Viron kieltä opettavat Suomessa useat eri tahot, mm. korkeakoulujen kielikeskukset, työväen- ja kansalaisopistot sekä erilaiset seurat. Tuglas-seura järjestää säännöllisesti viron kielen kursseja Helsingissä. Virossa mm. Tallinnan ja Tarton yliopistot järjestävät kesäisin tehokkaita viron kielen kursseja englanniksi. Tartossa kursseja on tarjolla myös suomeksi. Kursseihin sisältyy myös kulttuuriohjelmaa ja opintoretkiä. Kurssit ovat maksullisia ja niille täytyy ilmoittautua hyvissä ajoin. Kurssilaisille tarjotaan majoitusta hotelleissa tai yliopistojen asuntoloissa. Kielikurssin suorittaneet saavat yliopiston todistuksen sekä opistopisteitä. Kielikurssien lisäksi Virossa opiskelevan kannattaa lukea paikallisia sanomalehtiä, katsoa virolaisia televisio-ohjelmia ja luoda kontakteja virolaisiin opiskelukavereihin. Viroa osaavat suomalaiset huomaavat pian ymmärtävänsä myös virolaista huumoria ja muita maan tapoja.

Opintomuodot ja arvostelu

Opetusjärjestelmä on Viron korkeakouluissa oppiaine- tai kurssipohjainen. Oppiainepohjaisessa järjestelmässä opiskelija suorittaa oppiaineita lukukausittaisen opinto-ohjelman mukaan. Opiskelijan tulee valita pääaine ja ainakin yksi sivuaine.

Opetusohjelma kostuu moduuleista
  • alusmoduuli
  • suuntamoduuli
  • erikoistumisalan moduuli
  • valintamoduuli
  • vapaaehtoiset valinnaiset aineet
  • lopputentti tai tutkielma
Esimerkiksi kandidaattiopinto-ohjelmassa on kaksi alusmoduulia, kaksi suuntamoduulia, kaksi erikoistumisalan moduulia, yksi valintamoduuli, vapaaehtoisia valinnaisia aineita sekä lopputyö. Opintoaineiden osuus moduuleissa määräytyy yliopistokohtaisesti opetusohjelmassa.

Opiskelijan on suoritettava jokaisen lukuvuoden päätteeksi 75–100 % opetusohjelman aineista. Opintopisteiden määrää seurataan tarkasti vuosittain, esimerksi ensimmäisen lukuvuoden lopuksi kuuluu suorittaa vähintään 45 EAP (30 AP) (ainepunkt eli opintopiste). Lisäksi seurataan erikseen pakollisten opintoaineiden suorittamista. Jos opiskelija ei täytä suoritusvaatimuksia, hän menettää tutkintosuoritusoikeutensa. Lisätietoja suoritettavien opintopisteiden vaatimuksista löytyy korkeakoulujen omilta verkkosivuilta.

Kurssipohjaisessa järjestelmässä (esim. lääketieteen opinnoissa) opiskelija suorittaa oppiaineita ennalta määrätyssä järjestyksessä. Seuraavalle vuosikurssille pääsy edellyttää edellisen lukuvuoden oppiaineiden ja kaikkien tenttien suorittamista tenttikauden aikana.

Opintomuodot

Opetus sisältää yleensä kontaktiopetusta, käytännön harjoitustunteja ja itsenäistä opiskelua. Tarkemmat vaatimukset on määrätty kurssiohjelmassa. Opetuksessa edetään luentokalenterin mukaan yleensä kaksoisluentoina (90 min), joita seuraa 30 minuutin tauko.

Opiskelijan täytyy rekisteröidä oppiaineensa ilmoittautumalla niissä läsnäolevaksi. Rekisteröidyt oppiaineet muodostavat opiskelijan lukukauden opinto-ohjelman. Opiskelu päättyy tenttiin (eksam) tai tasokokeeseen (arvestus). Tutkinnon suorittamiseksi opiskelija tekee lopputentin tai kirjallisen tutkielman.

Arvostelu ja opintopisteet

Virolaisissa korkeakouluissa opintosuorituksia mitataan opintopisteissä (ainepunkt eli AP). Viron korkeakouluissa ollaan vähitellen siirtymässä eurooppalaiseen opintopistejärjestelmään (European Credit Transfer System eli ECTS, viroksi Euroopa ainepunkti süsteem eli EAP).

Verrattaessa näitä järjestelmiä toisiinsa 1 opintopiste (AP)  vastaa 1,5 ECTS-pistettä. Yksi opintopiste (AP) vastaa 40 tunnin työmäärää. Kokopäiväisen opiskelijan kuuluu lukuvuoden aikana kerätä vähintään 45 opintopistettä (60 ECTS-pistettä).

Tenttien arvioinnissa käytetään kahdenlaista kuusiportaista arvosteluasteikkoa: kansainvälistä A–F -tyyppistä ECTS:n mukaista arvosteluasteikkoa tai numeroperusteista 5-0 -tyyppistä arvosteluasteikkoa. Tasokokeissa käytetään usein asteikkoa: hyväksytty (arvestatud) tai hylätty (mittearvestatud).

Study in Estonia: Credit system

Study in Estonia: Exams and Grading