Opiskelun arki Venäjällä

Lukuvuosi Venäjällä alkaa syyskuun alussa ja jatkuu yleensä  kesäkuun loppuun saakka. Lukuvuosi on jaettu syys- ja kevätlukukauteen. Molempien lukukausien lopussa on tenttijakso, joka kestää noin kuukauden ajan.

Syyslukukausi päättyy yleensä tammikuun loppupuolella tenttijakson päätyttyä. Kevätlukukausi päättyy  kesäkuun loppuun mennessä ja opiskelijat aloittavat lomansa viimeistään 1. heinäkuuta suoritettuaan pakolliset tentit. Opiskelualasta riippuen opintoihin saattaa liittyä pakollinen, noin kuukauden kestävä työharjoittelu, joka suoritetaan heinä-elokuussa.

Kesäloman ja noin parin viikon mittaisen talviloman lisäksi muita varsinaisia lomajaksoja ei ole, mutta monet yleiset juhlapäivät, kuten Isänmaanpuolustajan päivä (23.2.), Naisten päivä (8.3.) ja Voitonpäivä (9.5.) ovat opiskelijoiden vapaapäiviä. Toisaalta on yleistä, että keskellä viikkoa olevat vapaapäivät korvataan työskentelyllä sunnuntaisin.

Kuva: Heta Kasurinen








Kuva: Heta Kasurinen

Opintomuodot ja opiskelukulttuuri

Venäläisten yliopistojen tiedekunnat on perinteisesti jaettu kolmeen linjaan:

  • Päivälinjan (дневное отделение) opiskelijoilla on eniten opetustunteja. Päivälinjalla opetus alkaa aamuisin noin kello yhdeksältä, ja tunnit jatkuvat iltaan saakka. Joitakin erikoiskursseja saatetaan järjestää myös iltaisin. Opetusta on myös lauantaisin.
  • lltalinjalla (вечернее отделение) opiskellaan yleensä klo 18-21 välisenä aikana, minkä opiskelijat voivat käydä päivätöissä. Iltalinja kestää vuoden kauemmin kuin päivälinja, mutta suoritettavien oppiaineiden määrä jää silti päivälinjaa vähäisemmäksi. Tästä johtuen Venäjällä yleisesti ottaen arvostetaan päivälinjan koulutusta huomattavasti enemmän kuin iltalinjan koulutusta,  vaikka virallisesti päivä- ja iltalinjojen diplomit vastaavat toisiaan.
  • Kolmas linja (заочное отделение) vastaa suomalaisittain etäopetusta. Etäopetuslinjan opiskelijoille ei järjestetä erillistä opetusta, lukuun ottamatta joitakin aineita, jotka suoritetaan usein yhdessä iltalinjalaisten kanssa. Opiskeluajan kestoa ei ole myöskään määritelty niin tiukasti kuin päivä- ja iltalinjoilla.

Riippuen tiedekunnasta oma erikoistumisala ja oma laitos (кафедра) valitaan ensimmäisen vuoden syksynä, viimeistään kuitenkin ennen kolmannen opiskeluvuoden alkua.

Oman laitoksen opettajista valitaan tieteellisen työn ohjaaja (научный руководитель), jonka johdolla opiskelija kirjoittaa joka vuosi kurssityön ja viimeisenä opiskeluvuonna päättötyön (дипломная работа). Monille omasta ohjaajasta tulee opiskeluajan tärkein henkilö, jonka kanssa yhteyttä pidetään viikoittain.

Opetus venäläisissä yliopistoissa vaatii läsnäoloa. Kaikkeen opetukseen on osallistumispakko ja yhteydenpito opettajien kanssa hoidetaan lähes poikkeuksetta kasvotusten.

Erityisesti ensimmäisen vuoden aikana suurin osa luennoista on koko vuosikurssille tarkoitettuja yleisten kurssien luentoja. Joihinkin yleisiin aineisiin liittyen järjestetään myös seminaaritunteja, joissa ryhmät jaetaan laitosten mukaan. Joitakin taide- ja teknisiä aineita lukuun ottamatta luennoilla ei juuri käytetä apuvälineitä, kuten kalvoja tai projektoreita. Seminaaritunneilla opiskelijat pitävät itse pieniä esitelmiä ja järjestävät keskusteluita.

Lukukauden lopussa ennen varsinaisten tenttien alkamista järjestetään ”zatshjotnaja nedelja” (зачетная неделя), jonka aikana aineista, joista ei arvosanallista tenttiä järjestetä, täytyy saada hyväksytty merkintä (zatshjot). Ilman kaikkia vaadittuja merkintöjä ei pääse osallistumaan varsinaisiin tentteihin. Jos tentistä ei saa hyväksyttyä arvosanaa (3-5), tentti siirtyy uusintakoeviikolle. Tämän viikon aikana saa uusia korkeintaan kaksi hylättyä arvosanaa. Jos hylättyjä tenttejä on enemmän kuin kaksi, opiskelija erotetaan automaattisesti yliopistosta. Jos uusintatentissä ei edelleenkään saa hyväksyttyä arvosanaa, viimeinen uusintakoe järjestetään laitoksen kokoaman komission valvonnassa. Jos komissiolle vastattaessa opiskelija ei onnistu saamaan hyväksyttyä arvosanaa, hänet erotetaan yliopistosta.

Perinteisesti kaikki tentit ovat suullisia, joskin esimerkiksi luonnontieteissä saattaa olla joitakin poikkeuksia. Yleensä tenttien kysymyslista jaetaan opiskelijoille etukäteen ja tentin alussa opiskelija nostaa arvontalipun, jossa on kaksi kysymystä, joihin hänen tulee vastata pienen valmistelun jälkeen. Tentin vastaanottava opettaja saattaa tosin kysellä myös laajemmin aihealueesta.

Suomalaisopiskelijat Venäjällä

Suomalaisia Venäjällä koko tutkintoa suorittavia opiskelijoita on noin 60, joista suurin osa on korkeakouluopiskelijoita. Suomalaisia vaihto-opiskelijoita Venäjällä on vuosittain noin 300.

Suomalaisopiskelijoiden yhteinen toiminta Venäjällä on vähäistä, vaikkakin yhteistä järjestötoimintaa koetetaan aina parin vuoden välein herätellä henkiin. Pietarissa toimii lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö Chiasma.