Venäjän koulutusjärjestelmä

Venäjän koulutusjärjestelmä jakautuu perusopetukseen, toisen asteen opetukseen ja korkea-asteen koulutukseen. Yleissivistävään koulutukseen luetaan esiopetus, ala-aste, perusopetus ja yleissivistävä toinen aste. Ammatillista koulutusta on toisen asteen ammatillinen koulutus. Korkea-asteen koulutusta on bakalavriat-, spetsialitet- ja magistratura -tasojen opinnot, sekä niitä seuraava ylempi taso kandidat-nauk ja doktor-nauk.

Perusopetus

Koulunkäynti aloitetaan seitsemän vuoden iässä. Ennen sitä on mahdollista osallistua esiopetukseen, jonka tarkoituksena on kasvattaa valmiuksia kouluopintoihin.
Perusasteen koulutus kestää yhdeksän vuotta (nelivuotinen ala-aste, viisivuotinen peruskoulu). Sen päätteeksi järjestetään pakollinen valtakunnallinen päättökoe (ГИА, Государственная итоговая аттестация). Oppilas suorittaa vähintään neljä ainetta, joista venäjän kieli ja matematiikka ovat pakollisia.

Perusasteen jälkeen siirrytään toisen asteen opintoihin, jotka voi suorittaa joko yleissivistävinä opintoina tai ammatillisessa koulutuksessa.  Molemmat vaihtoehdot antavat korkeakoulukelpoisuuden.

Toisen asteen yleissivistävä koulutus

Toisen asteen yleissivistävä koulutus kestää kaksi vuotta, jonka päätteeksi oppilaat suorittavat valtakunnallisen EGE-päättökokeen (единый государственный экзамен ЕГЭ). Se yhdistää koulun päättökokeet ja yliopistojen sisäänpääsykokeet, tosin korkeakoulut voivat järjestää lisäksi erillisiä pääsykokeita.

Päättötodistuksen saa henkilö, joka on suorittanut hyväksytyt arvosanat vähintään päättökokeen kahdessa pakollisessa aineessa.Korkeakouluihin hakeutuvien on suoritettava pakollisten aineiden lisäksi ne valinnaisaineet, jotka ovat vaatimuksena korkeakoulupaikan saamiseksi toivotulta alalta. Päättökokeen pakollisia aineita ovat toistaiseksi venäjän kieli ja matematiikka, valinnaisaineita on useita.

Koulun koko oppimäärän ja päättökokeen suorittaneet saavat päättötodistuksen ja todistuksen EGE-päättökokeen suorittamisesta.

Toisen asteen ammatillinen koulutus

Toisen asteen ammatillinen koulutus suoritetaan kolledzh- tai tehnikum-oppilaitoksissa. Koulutus valmistaa työelämän käytännön ammatteihin eri alojen työntekijöitä ja asiantuntijoita.

Ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai toisen asteen yleissivistävän koulutuksen jälkeen. Koulutus kestää pohjakoulutuksesta ja alasta riippuen 1-4 vuotta. Valmistuneet saavat diplomin ammatillisen toisen asteen koulutuksen suorittamisesta.

Korkea-asteen koulutus

Venäjällä on noin 2600 korkeakoulua sivutoimipisteineen, joista yksityisiä oppilaitoksia noin 1000 (tieto vuodelta 2013). Korkeakouluopiskelijoita on noin seitsemän miljoonaa.

Korkeakoulut ovat valtiollisia, kunnallisia tai yksityisiä. Ne toimivat eri ministeriöiden alaisina; useimmat ovat opetus- ja tiedeministeriön alaisia, taidekorkeakoulut ovat lähinnä kulttuuri- ja viestintäministeriön ja lääketieteen korkeakoulut terveydenhoidon ja sosiaalisen kehityksen ministeriön alaisia.

Korkeakoulutusta annetaan pääsääntöisesti yliopistoissa ja instituuteissa. Yliopistoissa annetaan eri alojen korkea-asteen perus- ja jatkokoulutusta sekä tehdään tutkimustyötä. Ne ovat monialaisia tai tiettyyn alaan erikoistuneita oppilaitoksia. Instituutit voivat olla itsenäisiä korkeakouluja tai toimia yliopiston alaisina. Niissä opiskellaan pääsääntöisesti yhtä tieteenalaa.

Moskovan ja Pietarin valtionyliopistoilla on kansallisen yliopiston status. Venäjän eri alueille on perustettu federatiivisia yliopistoja liittämällä yhteen useampi saman alueen korkeakoulu. Vuonna 2014 näitä pysyvällä statuksella toimivia federatiivisia yliopistoja on yhdeksän eri puolilla Venäjää. Kansallisia tutkimusyliopistoja on perustettu eri puolille Venäjää yhteensä kolmisenkymmentä.

Korkeakoulututkinnot

Venäjän korkea-asteen koulutuksessa noudatetaan Bolognan prosessin mukaista tutkintojärjestelmää. Korkeakouluissa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

  • Nelivuotinen Bakalavr-tutkinto (диплом Бакалавра)
  • Kaksivuotinen Magistr-tutkinto (диплом Магистра) nelivuotisen bakalavr-tutkinnon jälkeen.
  • Viisi-kuusivuotinen Spetsialist-tutkinto (диплом Специалиста) on yksiportainen, korkeakoulututkinto, joka on samantasoinen kuin Magistr.
  • Kandidat nauk (кандидат наук) on alempi ja Doktor nauk (доктор наук) ylempi akateeminen jatkotutkinto.