Opiskelun arki Ruotsissa

Ruotsalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen syyslukukausi alkaa elo-syyskuun vaihteessa ja päättyy tammikuun  lopussa. Tammikuun lopussa alkaa kevätlukukausi, joka kestää kesäkuun puoliväliin. Opiskelu koostuu luennoista, seminaareista, ryhmätöistä ja projektityöskentelystä sekä joillakin aloilla laboratorio- ja kenttätyöskentelystä. Niiden osuus vaihtelee oppiaineen ja oppilaitoksen mukaan, mutta pienryhmätyöskentelyn osuus on yleensä suhteellisen suuri.

Opintomuodot ja arvostelu

Ruotsissa yliopisto- ja korkeakouluopintoja voi suorittaa joko koulutusohjelmina (utbildningsprogram) tai yksittäisinä kursseina (fristående kurser).

Yksittäisiä kursseja valitsemalla voi suorittaa koko tutkinnon tai lisätä osaamistaan täydentävillä kursseilla. Yksittäisinä kursseina tutkintonsa suorittava voi valita aineyhdistelmän ja opintojen suorittamisjärjestyksen itse, eikä pääainettakaan tarvitse valita heti opintojen alkuvaiheessa. Kurssien suorittamisjärjestyksestä opiskelijan kannattaa kuitenkin neuvotella korkeakoulunsa opinto-ohjaajan kanssa.

Opiskelu koostuu luennoista, seminaareista, ryhmätöistä ja projektityöskentelystä sekä joillakin aloilla laboratorio- ja kenttätyöskentelystä. Seminaarit ovat intensiivisempiä, pienemmälle ryhmälle suunnattuja oppitunteja, joissa käsitellään jotakin sovittua teemaa. Seminaareissa on yleensä läsnäolopakko. Usein osa ryhmään kuuluvista opiskelijoista valmistaa alustuksen sovitusta aiheesta, jota ryhmä sitten yhdessä käsittelee. Kaikkiin koulutusohjelmiin liittyy myös omatoimista opiskelua, joka sisältää kirjallisten töiden ja esitysten valmistelua yksin tai ryhmässä. Opintokursseja suoritetaan kirjallisilla kokeilla tai seminaaritöillä. Lisäksi kursseihin voi sisältyä käytännön harjoitustunteja. Useilla yliopiston opintoaloilla tehdään jokaisen lukukauden lopussa tutkielma, jonka pituus riippuu käydyn kurssin tasosta.

Opintosuoritukset arvostellaan ruotsalaisissa korkeakouluissa eurooppalaisella ECTS -asteikolla A-F, jossa A on korkein arvosana. Joissakin opinto-osioissa saattaa olla käytössä pelkästään hyväksytty/hylätty-arvostelu.

Opiskelumateriaali

Ruotsalaisilla oppilaitoksilla on useimmiten hyvin toimivat kirjastot, jotka ovat opiskelijoiden käytettävissä. Tenttikirjat ovat kuitenkin lähes aina varattuja varsinkin korkea-asteen oppilaitoksissa, minkä takia opiskelijat joutuvat usein ostamaan niitä itse. Kurssikirjallisuuden ostamiselle onkin hyvä varata rahaa joka lukukaudelle. Kirjoja ei aina tarvitse ostaa uutena, koska useilla ylioppilaskunnilla ja osakunnilla on käytettyjen kirjojen markkinat.Lisäksi joillain kursseilla tarvittavaa tenttiaineistoa (kompendium) voi ostaa oppilaitoksilta. Tenttiaineiston hinta on noin 60 ja 120 kruunun väliltä.

Opiskelija-alennukset

Ruotsissa kaikki täysi-ikäiset ja opintotukeen oikeutetut opiskelijat voivat saada alennuksia kouluasteesta riippumatta. Opiskelija-alennukset koskevat enimmäkseen alle 26-vuotiaita. Alle 18-vuotiaille voi olla lisäksi omia alennuksia.

Yliopiston tai korkeakoulun jäsenmaksun maksaneille opiskelijoille postitetaan kampuskortti, joka oikeuttaa terveydenhoitopalveluihin ja alennuksiin monissa eri tilanteissa. Kampuskortin lisäksi opiskelija voi tilata myös erillisen kaupallisen opiskelijakortin, jota näyttämällä saa monia palveluita ja tuotteita opiskelijahinnoin.

Monet liikenneyritykset (bussit, junat, laivat, lentoliikenne) antavat opiskelija-alennuksia. Yritysten nimet selviävät Studentkortet.se -sivuilta.

Suomen käytännöstä poiketen Ruotsissa valtio ei tue opiskelijoiden ruokailua. Kampusalueilta löytyy opiskelijaravintoloita, joissa lounaiden hinnat ovat 60–80 kruunun väliltä.

Ylioppilaskunnat ja vapaa-aika

Jokaisessa Ruotsin yliopistossa on ylioppilaskunta (Studentkåren) ja osakuntia (Studentnationer). Ylioppilaskunta ja osakunnat tarjoavat opiskelija-asuntoja, terveydenhoitopalveluita, opintokuraattoreiden palveluita ja joissakin tapauksissa myös opiskelijoille suunnattuja vakuutuksia.Usein ylioppilaskunnat ja osakunnat pitävät yllä myös baareja ja järjestävät opiskelijoille suunnattua toimintaa, esimerkiksi urheilumahdollisuuksia. Erityisesti perinteisissä yliopistokaupungeissa Uppsalassa ja Lundissa ylioppilastoiminnalla on pitkät perinteet.

Yliopistoissa ja korkeakouluissa on paljon muutakin aktiivista yhdistystoimintaa kuten ainejärjestöjä ja erilaisia klubeja. Ne järjestävät erilaisia illanviettoja, kulttuuritapahtumia ja urheilutoimintaa. Järjestöjen ja kerhojen kirjo vaihtelee poliittisista debattikerhoista sukellukseen ja näytelmäkerhoista joogaan. Lisäksi monet kuntosalit ja urheiluseurat tarjoavat opiskelijajärjestöjen jäsenille palvelujaan alennetuilla hinnoilla.

Suomalaisopiskelijat Ruotsissa

Ruotsissa toimii aktiivisesti suomalaisille opiskelijoille suunnattuja järjestöjä, joiden tarkoituksena on järjestää yhteistoimintaa suomalaisopiskelijoille sekä auttaa ja opastaa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Suurimmat ja aktiivisimmat näistä ovat Tukholman suomalaiset opiskelijat, Uppsalan suomalaiset opiskelijat, Suomalaiset medisiinarit Ruotsissa ja Uumajan suomalainen osakunta.

Yhtä omaa kattojärjestöä Ruotsissa opiskelevilla suomalaisilla ei ole, mutta ruotsinsuomalaisten nuorten kattojärjestönä toimii Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto RSN. Liitto toimii ruotsinsuomalaisten nuorten etujärjestönä ja järjestää monenlaista harrastustoimintaa.

Sverigefinska ungdomsförbundet / Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto