Ruotsin koulutusjärjestelmä

Peruskoulu (grundskoleutbildning)

Ruotsissa oppivelvollisuus alkaa 6–8 vuoden ikäisenä ja päättyy 16-vuotiaana. Peruskoulu (grundskola) on yhdeksänvuotinen ja peruskoulutus on maksutonta. Se on joko kunnan tai Ruotsin valtion kouluviraston hyväksymän vapaakoulun (friskola) järjestämää.

Lukiokoulutus (gymnasieutbildning)

Lukiokoulutus tarkoittaa oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeistä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Kyseisen tutkinnon voi Ruotsissa suorittaa

  •     lukiokoulussa (gymnasieskola)

  •     lukioasteen aikuiskoulutuksessa ja

  •     lukioasteen oppisopimuskoulutuksessa.

Lähes kaikki 16–20-vuotiaat ruotsalaiset jatkavat opintojaan peruskoulun jälkeen kolmivuotisessa lukiokoulussa. Lukiokoulutus on maksutonta.

Ruotsissa ei järjestetä samanlaisia ylioppilaskokeita kuin Suomessa. Ylioppilaat voivat kuitenkin suorittaa vapaaehtoisen högskoleprov-kokeen lisätäkseen mahdollisuuksiaan saada opiskelupaikka korkeakoulusta.

Ruotsissa lukiokoulussa on 18 kansallista opetusohjelmaa, jotka sisältävät kahdeksan kaikille yhteistä ainetta (kärnämnen). Näistä opetusohjelmista kuusi on yleissivistäviä, erityisesti korkea-asteen opintoihin valmistavia (högskole-förberedande program) ja kaksitoista ammatillisesti suuntautuneita(yrkesprogram). Ammatillisesti suuntautuneissa ohjelmissa opiskelevat voivat käyttää enemmän aikaa ammattiaineisiin, mikä parantaa heidän valmiuttaan siirtyä työelämään lukio-opintojen jälkeen. Oppisopimuskoulutus on osa lukiokoulutusta.

20 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus osallistua lukioasteen aikuiskoulutukseen (gymnasial vuxenutbildning). Lukioasteen aikuiskoulutusta tarjoavissa kunnallisissa oppilaitoksissa (komvux) on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarjolla samat kurssit kuin lukiokouluissa.

Kaikki lukioasteen opetusohjelmat antavat yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Pohjoismainen lukiosopimus antaa suomalaiselle mahdollisuuden suorittaa maksuttomat lukio-opinnot Ruotsissa.

Toisen asteen jälkeinen ei-korkeakoulututkintotasoinen koulutus

Heinäkuusta 2009 lähtien Ruotsissa on toiminut uusi ammatillinen lukiokoulun jälkeinen koulutusmuoto yrkeshögskoleutbildning (YH-utbildning). Koulutusta hallinnoi viranomainen nimeltä Myndigheten för yrkeshögskolan (YH-myndigheten). Lain mukaan YH-koulutusta voivat järjestää valtiolliset yliopistot ja korkeakoulut, kunnat, ja yksittäiset fyysiset tai juridiset henkilöt.

Yrkeshögskoleutbildning perustuu lukiokoulun kansallisissa ohjelmissa hankituille tai vastaaville tiedoille. Ruotsin YH-koulutusmuodossa suoritettavat tutkinnot ovat lukiokoulun jälkeistä koulutusta (eftergymnasialutbildning), mutta eivät korkea-asteen tutkintoja.

Yrkeshögskoleutbildning-koulutuksen on oltava laajuudeltaan vähintään 100 yrkeshögskolepoängia. Viisi yrkeshögskolepoängia vastaa yhden viikon kokoaikaista opiskelua. Koulutusmuodossa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:   

  • yrkeshögskoleexamen, jonka laajuus on vähintään 200 Yh-poängia (yhden vuoden kokopäiväiset opinnot) ja

  • kvalificerad yrkeshögskoleexamen, jonka laajuus on vähintään 400 Yh-poängia (kahden vuoden kokopäiväiset opinnot). Vähintään 25 % opinnoista tulee suorittaa työelämässä ja opintoihin kuuluu opinnäytetyö.

Korkea-asteen koulutus

Ruotsissa on yhteensä 61 korkea-asteen oppilaitosta: 22 valtiollista korkeakoulua ja 14 valtiollista yliopistoa sekä 25 yksittäistä koulutuksenjärjestäjää, joilla on oikeus tarjota korkea-asteen koulutusta.

Ruotsissa korkeakouluopinnot voi suorittaa joko koulutusohjelmina (utbildningsprogram) tai yksittäisinä kursseina (fristående kurser).

Koulutusohjelmassa suoritetaan tietyt ennaltamäärätyt opintosuoritukset, jotka johtavat tutkintoon. Tietyt tutkinnot, esimerkiksi lääkärin ja psykologin tutkinnot, voi suorittaa vain koulutusohjelmissa.

Opiskelija voi koota yleistutkinnon (generell examen) myös yksittäisistä kursseista, joita hän voi melko vapaasti valita oppilaitoksen kurssitarjonnasta kuitenkin siten, että opinnot muodostavat eheän kokonaisuuden ja täyttävät tutkintoon johtavan opiskelun vaatimukset. Opiskelija ei aina välttämättä pääse haluamilleen kursseille, sillä ne voivat olla täynnä, koska varsinaisissa koulutusohjelmissa opiskelevilla on etuoikeus osallistua niihin.

Ruotsin korkeakoulututkinnot jaetaan yleisiin (generella), taiteellisiin (konstnärliga) ja ammatillisiin (yrkesexamina) tutkintoihin. Nämä jakautuvat kolmelle tasolle: perustaso (grundnivå), ylempi taso (avancerad nivå) ja tutkijataso (forskarnivå).

Perustason tutkintoja ovat:

  •     kaksivuotinen korkeakoulututkinto (högskoleexamen, 120 korkeakoulupistettä, s.o. högskolepoäng)
  •     kolmevuotinen kandidaatin tutkinto (kandidatexamen 180 hp) sekä
  •     osa ammatillisista tutkinnoista (yrkesexamina), joiden laajuus vaihtelee korkeakoulututkintoasetuksen liitteen mukaisesti.

Vähintään kolmivuotisen perustasolle sijoittuvan korkeakoulututkinnon suoritettuaan opiskelija voi päästä opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa (avancerad nivå). Ylemmän tason tutkintoja ovat

  •     yksivuotinen maisterin tutkinto (magisterexamen, 60 hp)
  •     kaksivuotinen maisterin tutkinto (masterexamen, 120 hp) ja
  •     ammatilliset tutkinnot (yrkesexamina), joiden laajuus vaihtelee korkeakoulututkintoasetuksen liitteen mukaisesti.

Jatkotutkintoina (forskarnivå) voidaan suorittaa noin kaksivuotinen 120 hp:n laajuinen lisensiaatin tutkinto ja vähintään nelivuotinen 240 hp:n laajuinen tohtorin tutkinto.

Kansanopistot

Lisäksi Ruotsissa on 150 kansanopistoa (folkhögskola), joissa voi suorittaa vapaavalintaisia ja erikestoisia kursseja oman kiinnostuksen ja harrastuneisuuden mukaan. 


Skolverket: Karta över utbildningssystemet