Hakeminen Ruotsin korkeakouluihin

Pohjoismainen korkeakoulusopimus turvaa kaikille pohjoismaalaisille mahdollisuuden hakea julkiseen korkeakoulutukseen Pohjoismaissa samoin tai vastaavin ehdoin kuin maan kansalaiset.

Ruotsissa korkeakoulututkinnon voi suorittaa yksittäisistä kursseista kokoamalla (fristående kurser) tai hakeutumalla valmiiseen koulutusohjelmaan (program).

Yhteishaku ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin ja kursseille järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Hakuaika englanninkielisiin ohjelmiin on yleensä talvella.

Jos haet yhteishaussa ruotsinkieliseen opetukseen, lähetä hakemuksesi Antagning.se-palvelussa ja toimita liitteet postitse Ruotsiin. Sekä hakemuksen että liitteiden pitää olla perillä määräaikaan mennessä.

Jos haet opiskelupaikkaa englanninkielisistä koulutusohjelmista, lähetä hakemuksesi Universityadmissions.se-palvelussa ja toimita liitteet postitse määräaikaan mennessä.

Antagning.se

Universityadmissions.se

info ruotsi 2017 prezi

Katso tallenne Opiskelemaan Ruotsiin -infosta 15.3.2017

Voit katsoa myös pelkän Prezi-esityksen Opiskelemaan Ruotsiin 2017

Tietoa ja neuvontaa opiskelusta Ruotsissa

Sinun Pohjolasi -sivustolla on tietoa opiskelusta Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Haloo Pohjola -neuvontapalveluista voi kysyä myös neuvoja aiheeseen liittyen.

Norden.org: Sinun Pohjolasi

Opiskelupaikan valinta

Varaa tarjolla olevien vaihtoehtojen tutkimiseen riittävästi aikaa, jotta omia toiveitasi ja odotuksiasi vastaava oppilaitos ja koulutusohjelma löytyvät. Hanki mahdollisimman paljon tietoa eri koulutusohjelmista ja niitä tarjoavista oppilaitoksista. 

Tärkeimpiä tietolähteitä ovat Studera.nu sekä oppilaitosten omat verkkosivut. Englanninkielisistä ohjelmista Ruotsin korkeakouluissa löytyy tietoa myös Study in Sweden -sivustolta. Universitetskanslersämbetet julkaisee verkkopalvelussaan tilastotietoa ruotsalaisista korkeakouluista. 

Kuva: Saija Harsunen
Kuva: Saija Harsunen

Studera.nu

Antagning.se

Study in Sweden

Universitetskanslersämbetet (UKÄ): Högskolan i siffror

Pääsyvaatimukset

Hakukelpoisuus ruotsalaiseen korkea-asteen oppilaitokseseen edellyttää yleisen korkeakoulukelpoisuuden (grundläggande behörighet) ja monilla aloilla myös erityisen korkeakoulukelpoisuuden ehtojen (särskilda behörighet) täyttämistä. Tässä vaiheessa arvosanoilla ei vielä ole väliä. Jos olet hakukelpoinen tiettyyn koulutusohjelmaan, pääset kilpailemaan opiskelupaikoista muiden hakijoiden kanssa. Arvosanasi vaikuttavat lopulta siihen, saatko opiskelupaikan.

Yleinen korkeakoulukelpoisuus

Yleisen korkeakoulukelpoisuuden (grundläggande behörighet) ehdot Ruotsin korkeakouluissa täyttyvät, jos hakijalla on korkeakoulukelpoisuus Suomessa ja riittävä ruotsin ja englannin taito.

Keväällä 2010 tai myöhemmin lukionsa päättäviltä vaaditaan myös tietty määrä hyväksytysti suoritettuja matematiikan opintoja. Käytännössä lyhyen matematiikan kurssien suorittaminen riittää yleiseen korkeakoulukelpoisuuteen.

Vaatimukset koskevat kaikkea korkea-asteen koulutusta Ruotsissa. Myös kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat hakea ruotsalaisiin korkeakouluihin, jos he täyttävät asetetut vaatimukset.

Yleinen korkeakoulukelpoisuus on myös niillä opintojen alkamisvuonna vähintään 25 vuotta täyttäneillä, jotka ovat olleet

  •     vähintään neljä edeltävää vuotta koko- tai puolipäivätyössä ja

  •     jotka täyttävät ruotsin ja englannin kieliä koskevat vaatimukset.

Kielivaatimukset on määritelty vastaamaan lukio-opintojen määrää ja tasoa. Työkokemuksen perusteella hakevien hakijoiden on suoritettava myös korkeakoulukelpoisuutta mittaava högskoleprovet.

Erityiset pääsyvaatimukset

Erityisillä pääsyvaatimuksilla (särskilda behörighet) tarkoitetaan eri yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmiin ja kursseihin sidottuja kelpoisuusvaatimuksia. Vaatimukset perustuvat toisen asteen opinnoissa suoritettuihin kursseihin.

Hakijat, jotka täyttävät kelpoisuusvaatimukset, kilpailevat keskenään opiskelupaikoista. Vaikka täyttäisit kelpoisuusvaatimukset tiettyyn koulutusohjelmaan, ei silti ole varmaa, että saat opiskelupaikan.

Vaatimukset on ilmaistu Ruotsin lukiojärjestelmän omilla koodeilla, esimerkiksi Fysik2 tai Samhällskunskap1b. UHR:n sivuilta löytyvistä taulukoista (katso seuraava osio alla) selviää, mitä suomalaista kurssimäärää tai laajuutta kukin koodi vastaa. 

Voit etsiä koulutusohjelmia Antagning.se-sivuston hakukoneen avulla. Käytä tarvittaessa hakutulosten suodattimia (Fler sökalternativ). Voit rajata hakusi esimerkiksi vain koulutusohjelmiin (program), jolloin saat suppeammat opintokokonaisuudet suodatettua pois hakutuloksista. Näet hakukelpoisuusvaatimukset hakutulosten yhteydessä. Vinkkejä Antagning.se-sivuston hakukoneen käyttöön ja kelpoisuusvaatimusten ymmärtämiseen:
Vinkkejä koulutusohjelmien ja hakukelpoisuusvaatimusten löytämiseen Antagning.se-palvelussa (pdf) (820.6 KB)

Ammattiin valmistaviin korkeakouluopintoihin (yrkesexamen) kuten esimerkiksi lääkärikoulutukseen on samat kelpoisuusvaatimukset Ruotsin kaikissa korkeakouluissa. Yleisiin korkeakoulututkintoihin johtavissa koulutuksissa oppilaitokset päättävät itse, mitä erityisiä hakukelpoisuusvaatimuksia ne hakijoille asettavat. 

Vuodesta 2010 alkaen kelpoisuusvaatimukset on lisäksi ryhmitelty koulutusalakohtaisesti 17 eri ryhmään (områdesbehörighet). Suomalaishakijoiden ei kuitenkaan tarvitse yleensä välittää niistä, sillä koulutusalaryhmät viittaavat suoraan ruotsalaiseen lukiokoulutukseen.

Jos haluat kysyä tarkempia tietoja hakukelpoisuusvaatimuksista tai siitä, täytätkö kriteerit sinua kiinnostaviin koulutusohjelmiin, ota yhteyttä korkeakoulujen hakutoimistoihin.

Suomalaiset ja ruotsalaiset kurssivaatimukset

kurssit ruotsi suomi
Tästä taulukosta voit katsoa, miten nykyiset suomalaiset lukiokurssit vastaavat ruotsalaisia kelpoisuusvaatimuksia:
Behörighetsgivande utbildning, Finland gymnasieutbildning fr.o.m. 2008

Tästä taulukosta voit katsoa, miten nykyiset suomalaiset opinnot ammatillisessa koulutuksessa vastaavat ruotsalaisia kelpoisuusvaatimuksia:
Behörighetsgivande utbildning, Finland yrkesutbildning Grundexamen

Bedömningshandboken -sivun taulukoista löytyvät myös aiempien vuosien opintoja vastaavat taulukot ja ahvenanmaalaisten lukiokoulutusten vastaavuudet:

Bedömningshandboken - alla länder

Pääsyvaatimusten täydentäminen

Jos et täytä yleistä korkeakoulukelpoisuutta tai erityisiä pääsyvaatimuksia, voit täydentää puuttuvia kursseja esimerkiksi aikuislukiossa.

Jos haluat korottaa kurssien arvosanoja ja siten yrittää vaikuttaa meritvärde-lukuun, voit korottaa kursseja ruotsalaisissa komvux-oppilaitoksissa.

Hakuväylät

Suomalaishakijat hakevat opiskelupaikkoja samoissa kiintiöissä ruotsalaisten kanssa. Suurin osa hakijoista hakee opiskelupaikkaa todistusarvosanojen perusteella (betygsurval).

Högskoleprovet-kokeen suorittaneet suomalaiset voivat kilpailla opiskelupaikoista kahdessa kiintiössä (betygsurval ja provurval).

Betygsurval eli todistusten perusteella haku

Hakijat valitaan lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Valinnassa huomioidaan päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo ja ylioppilastodistuksen arvosanat. Pakollisten kokeiden yo-arvosanat otetaan huomioon aina. Valinnaisten kokeiden arvosanat otetaan huomioon, jos ne korottavat keskiarvoasi. Valmistumisen jälkeen korotettuja suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoja ei oteta haussa huomioon.

Universitets- och högskolerådet (UHR)  laskee ulkomaalaisille hakijoille todistusten perusteella pistemäärän (meritvärde) 10,00-20,00 todistusten vertailua varten. Sen lisäksi voi vielä saada max. 2,50 lisäpistettä, joka lasketaan myös todistustesi perusteella.

Jos haet opiskelupaikkaa ammatillisen tutkinnon perusteella, voit tarkistaa pisteytyksen periaatteet Antagning.se-verkkopalvelusta.

Provurval eli valintakokeen perusteella haku

Voit tulla valituksi myös valintakoeryhmän kautta, jos sinulla on voimassaoleva högskoleprovet-tulos ja täytät muut koulutusohjelman tai -kurssin valintakriteerit. Tässä valintaryhmässä voit saada pisteitä myös työkokemuksesta, jos olet työskennellyt vähintään 5 vuoden ajan vähintään puolipäiväisesti.

Lääketieteessä ja joillain taiteiden ja musiikin aloilla saattaa vaihtoehtoisena valintamenettelynä olla myös kokeisiin ja haastatteluun perustuva menettely. Valintaperusteet kannattaa tarkistaa aina suoraan tiedekunnista.

Englanniksi tarjottavien koulutusohjelmien hakukelpoisuusvaatimukset on paras selvittää aina suoraan korkeakoulusta. Englanninkielisten koulutusohjelmien hakuaika voi myös poiketa normaalin yhteishaun hakuajoista.

Vertailuluvun laskeminen

Sinun ei tarvitse laskea vertailulukuasi hakulomakkeelle, vaan yhteishaun järjestäjä UHR laskee sen puolestasi osana hakuprosessia. 

Voi kuitenkin olla kiinnostavaa tietää, miten pisteet lasketaan. Jos haluat syventyä yksityiskohtaisiin tietoihin pistelaskusta, tutustu UHR:n tuottamiin tietoihin ja esimerkkeihin. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä suoraan UHR:n asiakaspalveluun Antagning.se-palvelun kautta.

Antagning.se: Så här räknas dina utländska betyg om

Antagning.se: Elina från Finland söker till läkarprogrammet

Universitets- och högskolerådet (UHR): Betygsurval

Aikaisempien hakukierrosten tilastot

Universitets- och högskolerådet (UHR): Antagningsstatistik

Opetushallitus: Suuntana Ruotsi: Aikaisempien hakukierrosten tilastot

Högskoleprovet

Högskoleprovet on korkeakouluvalmiutta mittaava koe, joka järjestetään kahdesti vuodessa. Koe ei ole pakollinen, mutta sen suorittamalla voi kilpailla molemmissa valintaryhmissä (betygsurval ja provurval) samanaikaisesti ja näin lisätä sisäänpääsymahdollisuuksia ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin. Kokeen voi tehdä paitsi Ruotsissa, myös Suomessa.

Noin kolmasosa Ruotsin korkeakoulujen opiskelijapaikoista täytetään högskoleprovetin tulosten perusteella. Kokeen suorittaminen voi olla järkevää erityisesti niillä opiskelualoilla, joissa kilpailu sisäänpääsystä on kovaa (esimerkiksi lääketiede, oikeustiede ja psykologia). 

Högskoleprovet on jaettu viiteen osa-alueeseen, joissa testataan esimerkiksi

  •     matemaattisia kykyjä,

  •     kirjallista ilmaisutaitoa,

  •     loogista ajattelukykyä ja

  •     englannin kielen taitoa.

Menestyäkseen kokeessa ruotsin kielen taidon on oltava hyvä, sillä koe on sama niin ruotsia äidinkielenään puhuville kuin muillekin. 

Kokeen on voinut suorittaa keväisin Uumajan yliopiston järjestämänä myös Vaasassa sekä joinakin vuosina Maarianhaminassa. Se maksaa 450 SEK (tieto vuodelta 2016).

Lisätietoja Studera.nu-verkkosivustolla:

Studera.nu

Kielitaitovaatimukset

Yleisen korkeakoulukelpoisuuden (grundläggande behörighet) täyttämiseen vaaditaan taitoja sekä ruotsin että englannin kielessä. Joissain tapauksissa ruotsin ja/tai englannin kieli voi olla myös ns. erityisenä kelpoisuusvaatimuksena (särskild behörighet).

Ruotsin kielen yleinen kelpoisuusvaatimus

Nillä hakijoilla, jotka ovat suorittaneet lukiotason opintonsa äidinkielenään ruotsi, norja, tanska, islanti tai fääri, ruotsin kielen yleinen kelpoisuusvaatimus täytyy automaattisesti.

Suomalaisilta opiskelijoilta, joiden äidinkieli on suomi, edellytetään pääsääntöisesti  vähintään kolmen vuoden tai viiden kurssin lukiotasoisia ruotsin kielen opintoja, jotta yleinen kelpoisuusvaatimus täyttyy ruotsin kielen osalta. Ruotsin kielen arvosanan tulee olla hyväksytty eli vähintään 5.

Ruotsin kielen erityinen kelpoisuusvaatimus

Ruotsin kieli on suurilta osin poistunut erityisistä kelpoisuusvaatimuksista. Joihinkin yksittäisiin koulutusohjelmiin ruotsin kieli voi edelleen olla erityisenä kelpoisuusvaatimuksena. Hakuoppaissa tämän vaatimuksen merkintänä on SvB.

Suomalaisten hakijoiden, jotka ovat opiskelleet ruotsia A- tai B-kielenä, on tällöin yleensä suoritettava virallinen ruotsin kielen testi eli joko TISUS-koe (Test i svenska för universitets- och högskolestudier) tai Opetushallituksen yleinen kielitutkinto taso 5.

SvB-vaatimus täyttyy myös, jos on

  •     kirjoittanut ruotsin äidinkielenä yo-kirjoituksissa tai
  •     läpäissyt Svenska för utländska studenter -kurssin.

SvB:tä koskevat vaatimukset kannattaa tarkastaa vielä suoraan oppilaitoksesta, sillä joskus tulkinnoissa saattaa olla oppilaitoskohtaisia eroja.

Ruotsin kielen vaatimukset täyttääkseen voi tarvittaessa suorittaa kieliopintoja erityisesti tähän tarkoitukseen suunnatuilla kursseilla.

Englannin kielen vaatimukset

Englannin kielen yleisenä kelpoisuusvaatimuksena on:

  • Engelska B, joka vastaa 8 kurssia A-kielenä tai pitkää oppimäärää ylioppilastutkinnossa. Tämä koskee sinua, jos lukion päättötodistuksesi on päivätty 1.7.2013 tai myöhemmin.
  • Engelska A, joka vastaa 6 kurssia A-kielenä tai 7 kurssia B-kielenä. Tämä koskee sinua, jos lukion päättötodistuksesi on päivätty 30.6.2013 tai aikaisemmin.

Joissakin koulutusohjelmissa englanti voi olla myös erityisenä kelpoisuusvaatimuksena (Engelska B, koodi EnB). Tämä vastaa 8 kurssia A-kielenä ja / tai pitkää englannin oppimäärää ylioppilastodistuksessa.

Englannin kielen taidon voi osoittaa tarvittaessa myös esim. TOEFL-, IELTS- tai Cambridge first Certificate -testillä. Engelska A- tai Engelska B-tasoon tarvittavat pistemäärät kannattaa tällöin varmistaa erikseen yhteishaun järjestäjältä (Universitets- och högskolerådet, UHR). 

Jos haet kokonaan englanninkieliseen koulutusohjelmaan, tarkista kielitaitovaatimukset suoraan oppilaitoksesta!

Kielikokeet

TISUS-koe (Test i svenska för universitets- och högskolestudier) suoritetaan yleensä loppukokeena korkeakoulukelpoisuuteen tähtäävillä ruotsin kursseilla, mutta sen voivat suorittaa myös muut henkilöt, jotka osaavat hyvin ruotsia. Testi sisältää luetun ymmärtämistä sekä kirjallista ja suullista ilmaisua testaavat osiot. Koe voidaan suorittaa eri puolilla Ruotsia. Suomessa koetta järjestää Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Yleinen kielitutkinto

Opetushallituksen yleisen kielitutkinnon (taso 5) kokeet järjestetään keväisin ja syksyisin. Tarkempaa tietoa kokeesta, koepaikoista ja ilmoittautumisesta löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta.

Antagning.se: Det här behöver du ha

Yhteishaku

Suomalaisia koulutodistuksia ei tarvitse käännättää, oikeaksi todistetut kopiot riittävät. Todistaja voi olla esimerkiksi perheenjäsenesi tai tuttavasi. Voit myös liittää skannatut alkuperäiset todistukset sähköiseen hakemukseen. Katso tarkemmat ohjeet Antagning.se-sivustolta.

Suomalaisten ei tarvitse maksaa hakumaksua

EU/ETA-maiden kansalaisilta ei peritä haku- tai lukukausimaksuja Ruotsissa. Koska nämä maksut määräytyvät kansalaisuuden eivätkä asuinmaan mukaan, sinun tulee todistuskopioiden lisäksi toimittaa kopio passistasi tai henkilöllisyystodistuksestasi (ajokortti ei käy, koska siitä ei virallisesti käy ilmi kansalaisuutesi) UHR:n postiosoitteeseen.

Hakemuksen täydentäminen

Voit lähettää jälkikäteen kopiot niistä todistuksista, joita sinulla ei vielä ole varsinaisen hakuajan päättyessä UHR:n (Universitets- och högskolerådet) ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Viimeiset täydennyspäivämäärät ovat yleensä kesäkuun puolivälissä, kun opinnot alkavat syksyllä ja joulukuun alussa, kun opinnot alkavat keväällä. Jätä kuitenkin itse hakemus verkossa ennen kun varsinainen hakuaika päättyy.

Sähköiseen yhteishakuun tarvittavan käyttäjätilin (användarkonto) luominen on mahdollista myös hakijoille, joilla ei ole ruotsalaista henkilötunnusta. Järjestelmä ei tunnista suomalaisia henkilötunnuksia, joten tilin luominen tulee tehdä kohdassa "skapa användarkonto utan svenskt personnummer". Tällöin käyttäjätunnuksena (användarnamn) toimii hakijan ilmoittama sähköpostiosoite, ei “personnummer”.

Jos joku hakuprosessiin tai hakuvaatimuksiin asia jää epäselväksi Studera.nu- ja Antagnin.se sivustoihin tutustumisen jälkeen, voit olla yhteydessä joko suoraan yhteishakua koordinoivaan Universitets- och högskolerådet:iin (UHR) tai siihen korkeakouluun, josta haet opiskelupaikkaa.

Antagning.se

Studera.nu

Universitets- och högskolerådet (UHR)