Tutkinnot Suomessa ja ulkomailla

Toisen asteen opintojen jälkeen voit hakea ulkomaille opiskelemaan alempaa korkeakoulututkintoa. Alasta riippuen opintoja voi jatkaa maisteriksi tai aina tohtoriksi asti. 

Eurooppalainen tutkintorakenne

Euroopan maissa korkeakoulujen tutkintorakennetta on yhtenäistetty, jotta opiskelumaan vaihtaminen opintojen eri vaiheissa olisi vaivatonta. Tutkintojen viralliset nimet ovat kunkin maan omilla kielillä, mutta niillä on myös englanninkieliset käännökset. Tutkintorakenne jaetaan kolmeen vaiheeseen:

  • alempi korkeakoulututkinto (bachelor), 3-4 vuotta
  • ylempi korkeakoulututkinto (master), 2 vuotta
  • jatkotutkinnot (PhD), 2-4 vuotta.

Myös opintojen mitoitusjärjestelmä on yhdenmukaistettu. Kurssien ja tutkintojen laajuudet ilmoitetaan ECTS-opintopisteinä (European Credit Transfer System). Yksi ECTS-piste vastaa noin 25 tunnin työtä.

Euroopan ulkopuolella samantyyppinen rakenne on yleinen, mutta tutkinnot vaihtelevat kuitenkin enemmän kuin Euroopan sisällä. Jos lähdet opiskelemaan Euroopan ulkopuolelle, tutustu erityisen huolellisesti maan koulutusjärjestelmään ja tutkintojen antamaan kelpoisuuteen.

Voit opiskella alemman ja ylemmän tutkinnon eri maissa

Voit hakea opiskelemaan maisteritason opintoja ulkomaille myös Suomessa suorittamasi ammattikorkeakoulututkinnon tai kandidaatintutkinnon jälkeen. Saman voi tehdä toisinkin päin: jotkut opiskelevat ulkomailla alemman korkeakoulututkinnon ja palaavat sen jälkeen Suomeen maisteritason opintoihin. Voit lähteä myös johonkin kolmanteen maahan vaihtoon, jos lähdet suorittamaan tutkintoa ulkomaille.

Kun suunnittelet korkeakouluopintoja ulkomailla, selvitä miten kohdemaan tutkintorakenne eroaa suomalaisesta ja millaisen pätevyyden tai jatko-opintokelpoisuuden harkitsemasi tutkinto antaa. 

Useissa maissa haetaan ensin opiskelemaan alempaa korkeakoulututkintoa ja sen jälkeen haetaan uutta opiskelupaikkaa maisteriohjelmasta, kun taas Suomessa opiskelija saa yleensä opiskeluoikeuden samalla sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon päästessään yliopistoon opiskelemaan. Suomessa moni suorittaa saman tien maisterin tutkinnon, mutta monissa muissa maissa opiskelijat siirtyvät työelämään alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan.

Yliopistoissa voi suorittaa alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen lisäksi tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat esimerkiksi lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Suomessa. Tieteellisiin jatkotutkintoihin haetaan maisterivaiheen jälkeen.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut maailmalla

Suomessa korkea-asteen koulutusta annetaan sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Muissa maissa tällaista jakoa ei aina ole. Suomalaistyyppisiä ammattikorkeakouluja on esimerkiksi saksankielisissä maissa, Tanskassa ja Hollannissa. 

Sellaisissa maissa, joissa ei ole ammattikorkeakouluja, yliopistot ja korkeakoulut tarjoavat myös ammattiin valmistavia opintoja kuten sairaanhoitajakoulutusta. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Espanja ja Italia. 

Tiedekorkeakoulujen englanninkielisessä nimessä on yleensä sana university ja ammattikorkeakouluissa vastaavasti university of applied sciences.

Kansainväliset yhteistutkinnot ja kaksoistutkinnot

Ulkomailla voit suorittaa myös yhteistutkinnon (joint degree) tai kaksoistutkinnon (double degree). Yhteistutkinnot ovat eri maiden korkeakoulujen yhdessä järjestämiä koulutusohjelmia, jotka johtavat yhteen tutkintotodistukseen. Kaksoistutkinnolla tarkoitetaan koulutusohjelmaa, joka johtaa kahteen tai useampaan tutkintotodistukseen. Osa kansainvälisten yhteis- ja kaksoistutkintojen opinnoista suoritetaan ulkomailla, osa kotikorkeakoulussa.

Tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu

Tutkintojen tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden suoritettu tutkinto antaa, kun haet työtä tai opiskelupaikkaa valmistumisesi jälkeen toisessa maassa. Tunnustamispäätös ei muuta tutkintoa suomalaiseksi eikä ulkomaisen tutkinnon nimeä muuteta suomalaiseen muotoon. Suomessa tutkintojen tunnustamispäätöksiä tekevät Opetushallitus ja alakohtaiset viranomaiset kuten Valvira terveydenhuollon alalla. Tunnustamispäätös on maksullinen.

Suurin osa ulkomailla opiskelleista suomalaisista ei tarvitse virallista tutkinnon tunnustamispäätöstä hakiessaan töitä Suomesta. Saatat kuitenkin tarvita sitä, jos haet julkista virkaa tai oikeutta toimia säännellyssä ammatissa. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi lääkäri ja opettaja.

Voit hakea opiskelupaikkaa eri maasta kuin siitä, jossa olet opiskellut alemman tutkinnon. Se korkeakoulu, johon haet, päättää, oletko hakukelpoinen sinua kiinnostavaan ohjelmaan pohjakoulutuksesi perusteella. Tätä kutsutaan akateemiseksi tunnustamiseksi. 

Tutkinnon tunnustamisen yksi edellytys on, että opiskelumaan viranomaiset valvovat tutkinnon sisältöä ja laatua. Jos kiinnostut jostakin ulkomaisesta oppilaitoksesta, tarkista, että se on kohdemaasi viranomaisten hyväksymä. Tästä voi saada luotettavaa tietoa esimerkiksi maan opetusministeriön verkkosivuilta tai ENIC-NARIC-verkkosivuston maakohtaisten linkkien kautta.

Tutkintojen nimien moninaisuus

Eri kielissä tutkintonimikkeet voivat muistuttaa toisiaan, mutta ne eivät välttämättä ole samoja tutkintoja. Myös eri tutkintojen lyhenteet voivat olla toistensa kaltaisia tai samojen tutkintojen lyhenteet erilaisia, esimerkiksi lyhenteet BA, BSc, B.A ja B.S. viittaavat kaikki alempaan korkeakoulututkintoon. MBA tarkoittaa yleensä liikkeenjohdon täydennyskoulutusta, joka on tarkoitettu jo työelämässä oleville aikuisille.

Jatko-opinnoista puhuttaessa tarkoitetaan Suomessa tavallisesti tohtoritason opintoja. Sen sijaan useissa maissa jatko-opiskelijaksi katsotaan jo maisteriopiskelija, joka on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Britannia ja Irlanti sekä Yhdysvallat ja Kanada. 

Britanniassa jatko-opiskelija ja jatko-opinnot ovat postgraduate student ja postgraduate studies. Yhdysvalloissa ja Kanadassa vastaavat termit ovat graduate student ja graduate studies.