Skip to Content

Korkeakoulututkinnot eri maissa

Suomessa korkea-asteen koulutusta annetaan sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Kaikissa maissa ammatillisia jatko-opintoja ei lueta korkeakoulutukseen. Esimerkiksi Ruotsissa yrkeshögskola ei vastaa suomalaista ammattikorkeakoulua eli opinnot eivät johda korkea-asteen tutkintoon.

Ammattikorkeakouluopiskelijat opiskelevat Suomessa pääsääntöisesti alemman korkeakoulututkinnon. Nykyään on mahdollista suorittaa lisäksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto, kun alalta on noin 3 vuoden työkokemus. Esimerkiksi Saksan ammattikorkeakouluissa (Fachhochschulen) on jo vuosia voinut opiskella myös ylemmän tutkinnon.

Yliopistoissa eli tiede- ja taidekorkeakouluissa voi suorittaa alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen lisäksi tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat esimerkiksi lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Suomessa.

Yhtenäinen eurooppalainen tutkintorakenne

Euroopan maissa on yhtenäistetty korkeakoulujen tutkintorakennetta ns. Bolognan prosessin avulla. Tavoitteena on luoda maanosaan yhdenmukaiset ja ymmärrettävät tutkintorakenteet. Tutkintorakenteista on tullut kolmiportaisia:

  • alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti eli bachelor/undergraduate), 3-4 vuotta
  • ylempi korkeakoulututkinto (maisteri eli master), 1-2 vuotta
  • jatkotutkinnot (tohtori eli PhD), 2-4 vuotta.

Lisäksi opintojen mitoitusjärjestelmä on yhdenmukaistettu. Kurssien ja tutkintojen laajuudet ilmoitetaan ECTS-opintopisteinä (European Credit Transfer System). Yksi ECTS-piste vastaa noin 25 tunnin työtä.

Uudistuksen mukaiset tutkintorakenteet otetaan vaiheittain käyttöön Bolognan prosessissa mukana olevissa maissa. Joissain maissa voidaan toteuttaa vanhan ja uuden eurooppalaisen rakenteen mukaisia tutkintoja rinnakkain, kunnes kaikki opiskelijat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään.

Päivitetty 29.10.2015   Tulosta
Back to top