Japanin koulutusjärjestelmä

Koulutus on keskeinen osa japanilaisten elämää jo hyvin nuoresta iästä lähtien, ja japanilaiset ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja. Japanin koulujärjestelmä kuvataan usein lyhyesti eri kouluasteisiin kuluvan vuosimäärän mukaisesti 6-3-3-4 -järjestelmäksi. Kouluista ja koulutusjärjestelmästä vastaa Japanissa Koulutus-, kulttuuri, urheilu-, tiede- ja teknologiaministeriö MEXT (Mombu-kagaku-shoo).


Peruskoulutus

Japanissa 9-vuotinen oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana. Suomalaista alakoulua vastaa 6-vuotinen koulu (shoo-gakkoo), josta jatketaan 3-vuotiseen ylempään opetukseen (chuu-gakkoo).

Opiskelu kunnallisissa kouluissa on maksutonta, mutta koulusta riippuen kaikille pakolliset koulupuvut, oppimateriaalit ja muut tarvikkeet saattavat olla omakustanteisia. On hyvin tavallista, että japanilaiset koululaiset opiskelevat erityisessä preppauskoulussa (juku) koulupäivien jälkeen ja viikonloppuisin. Preppauskouluissa keskitytään aineisiin, jotka ovat hyödyksi toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen pääsykokeissa.


Toisen asteen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

Toisen asteen koulutukseen siirrytään oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Toisen asteen koulutus voi olla joko yleisivistävää (suomalaista lukiota vastaavaa) tai ammatillista koulutusta.

Japanissa on sekä täyspäiväisiä lukioita (kookoo) että osa-aikaisia iltalukioita. Tarjolla on kolmenlaisia opinto-ohjelmia: korkeakouluopintoihin ja työelämään valmistava yleinen (futsuu-ka) opinto-ohjelma ja erikoistunut (senmon gakka) opinto-ohjelma, joka tähtää siihen, että koulun jälkeen voi astua heti työelämään tietyn alan palvelukseen.  Lisäksi on integroitu opinto-ohjelma (soogoo gakka) opiskelijoille, jotka haluavat opiskella yleissivistäviä ja ammatillisia aineita. 

Lukioihin on tavallisesti pääsykokeet. Vuodesta 2010 lähtien opiskelu julkisissa japanilaisissa lukioissa on ollut maksutonta, mutta yksityiset koulut saattavat periä lukukausimaksuja.

Erityiset toisen asteen koulut (engl. secondary school, jap. chuutoo kyooiku gakkoo) yhdistävät yläkoulu- ja lukio-opinnot 6-vuotiseksi kokonaisuudeksi. Näissä erityisissä oppilaitoksissa lukio-opinnot suoritetaan usein osa-aikaisina kursseina.

Japanissa on lukuisia eri ammatillisen koulutuksen oppilaitostyyppejä, joissa voi suorittaa sekä toisen asteen että korkea-asteen opintoja. Ammatillista koulutusta tarjoavat Japanissa seuraavat oppilaitokset:

  • erikoisalan ammattioppilaitokset, (senshuu gakkoo, engl. Specialised Training Colleges), joissa on tarjolla sekä toisen asteen että korkea-asteen ammatillisia opinto-ohjelmia.

  • tekniset ammattioppilaitokset (kootoo senmon-gakkoo tai lyhyesti koosen, engl. Colleges of Technology) tarjoavat teknisen alan ammatillisia opintoja peruskoulun suorittaneille tai vanhemmille opiskelijoille. Teknisestä ammattioppilaitoksesta valmistuneet voivat hakea yliopistoihin suoraan toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoiksi.

  • muut ammatilliset oppilaitokset (kakushu gakkoo), joissa on tarjolla esim. hoito-, kasvatus- ja sosiaalialan opintoja.


Korkea-asteen koulutus

Japanissa korkea-asteen koulutusohjelmia tarjotaan

  • erikoisalan ammattioppilaitoksissa (kootoo senshuu gakkoo, engl. Professional Training Colleges)

  • teknisissä ammattioppilaitoksissa (kootoo senmon gakkoo, engl. Colleges of Technology)

  • lyhytyliopistoissa (tanki daigaku, engl. Junior Colleges)

  • yliopistoissa (daigaku, engl. Universities) ja näiden tutkimusinstituuteissa (daigaku-in, engl. Graduate Schools).

Japanissa on vajaa 800 yliopistoa (daigaku), joista 11 % on valtiollisia (kokuritsu-daigaku), 12 % kuntien tai kaupunkien ylläpitämiä yliopistoja (kooritsu-daigaku) ja 77 % yksityisiä (shiritsu-daigaku).

Julkisten yliopistojen pääsykokeet (nyuugaku shiken) ovat kaksiosaisia: japanilaiset hakijat suorittavat ensin kansallisen, kaikille yhteisen kokeen, jonka jälkeen he osallistuvat yliopiston omaan sisäänpääsykokeeseen ja mahdolliseen haastatteluun.

Gakushi-tutkintoon (vastaa suomalaista alempaa korkeakoulututkintoa) vaadittava opiskelumäärä on 4 vuotta, mutta osa perustutkintokokonaisuuksista, kuten lääketieteen tutkinnot, ovat 6-vuotisia.

Yliopistojen tutkimusinstituuteissa (daigaku-in) on mahdollista jatkaa 2 vuotta shuushi-tutkintoon (vastaa suomalaista maisterin tutkintoa) tai 5 vuotta tohtorin tutkintoon (hakushi). Lisäksi tutkimusinstituuteissa on mahdollista suorittaa muita lisäopintoja sekä tehdä tutkimusta.

Apurahalla opiskelevat ulkomaalaisopiskelijat opiskelevat tutkimusinstituuteissa yleensä tutkijaopiskelijan (kenkyuu-sei) statuksella. Tutkijaopiskelijat, jotka eivät tähtää tutkintoon, hakevat laitoksille tavallisesti samojen pääsykokeiden kautta kuin tutkintoa varten opiskelevat.

Jatkotutkintotasolla voi suorittaa myös tiettyyn ammattiin pätevöittäviä tutkintoja (senmon shokudaigaku-in), jotka kestävät useimmiten 2 vuotta, mutta joiden kesto voi vaihdella opintoalasta riippuen 1–3 vuoteen.

Ministry of Education, Culture, Sports, Science and Technology, Japan (MEXT)

Web Japan