Hakeminen Britannian korkeakouluihin

Lähes kaikkiin perustutkintotason (undergraduate) korkeakouluopintoihin haetaan UCAS-yhteishaun (University and Colleges Admissions Service) kautta. Maisteriohjelmiin haetaan suoraan korkeakouluihin.

Yhteishaku on syyskuun alusta tammikuun puoliväliin. Haku lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen koulutusohjelmiin sekä Oxfordin ja Cambridgen yliopistoihin on syyskuun alusta lokakuun puoliväliin.

UCAS

Opiskelemaan Britanniaan -Prezi-esitys (2018)

Britanniassa jatko-opiskelu (postgraduate) viittaa undergraduate-tutkinnon jälkeisiin akateemisiin tai ammatillisiin opintoihin.

Hakeminen jatko-opintoihin

Maisteriohjelmiin haetaan yleensä suoraan korkeakouluihin, mutta joissain tapauksissa haku tapahtuu UCASin tarjoaman UKPASS-palvelun kautta. UKPASS-palvelua käyttävät yliopistot on listattu UKPASS-sivustolle.

UKPASS

Prospects.ac.uk

Opiskelupaikan valinta

Varaa reilusti aikaa tarjolla olevien vaihtoehtojen tutkimiseen, jotta löydät sellaisen oppilaitoksen ja koulutusohjelman, joka vastaa toiveitasi ja odotuksiasi. Ensimmäiseksi sinun kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa korkeakouluista ja koulutusohjelmista. Tärkeimpiä tietolähteitä ovat UCASin, EducationUK:n ja oppilaitosten omat verkkosivut.

Pohdi ainakin näitä asioita valitessasi koulutusohjelmia ja korkeakouluja:

  • mitkä oppiaineet sinua kiinnostavat?

  • antaako tutkinto toivomasi pätevyyden?

  • haluatko opiskella suurkaupungissa vai pienemmällä paikkakunnalla?

  • millaisia harrastusmahdollisuuksia opiskelupaikkakunnalla on?

  • mitkä ovat kotimaiset koulutusvaihtoehdot?

  • voitko jatkaa opintojasi Suomessa tai muissa maissa?

  • mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

Mistä tietoa oppilaitoksen ja koulutusohjelman laadusta?

Perustutkintotason opintojen kohdalla kannattaa perehtyä viranomaisten tekemiin oppiainekohtaisiin opetuksen tason arviointeihin. Voit käyttää Unistats-palvelua eri yliopistojen ja koulutusalakohtaisen ohjelmatarjonnan vertailuun. Unistats hyödyntää esimerkiksi vuosittaisen opiskelijatyytyväisyystutkimuksen eli National Student Survey:n (NSS) tuloksia.

Britanniassa tutkimuksen laatua arvioidaan Research Excellence Framework (REF) -järjestelmän avulla. Opetuksen laatua tarkastellaan Teaching Excellence Framework (TEF) -mittaristolla. Esimerkiksi Times Higher Education on julkaissut brittiläisten korkeakoulujen arviointiin liittyvää tietoa yhdistämällä REF- ja TEF-aineistoa.

Brittikorkeakoulut ovat muodostaneet keskenään erilaisia yhteenliittymiä, jotka kertovat yliopistojen painotuseroista. Tässä on mainittu muutamia esimerkkejä, mutta ryhmittymiä on olemassa muitakin. Russel Group-ryhmän yliopistot ovat maineeltaan akateemisiä ja tutkimuspainotteisia. Näitä kutsutaan myös lempinimellä "Redbricks", joka viittaa pitkään historiaan ja perinteisiin. University Alliance -ryhmän yliopistot korostavat vahvaa alueellista toimintaa, läheisiä suhteita paikalliseen elinkeinoelämään ja opetuksen laatua. MillionPlus -ryhmä edustaa yliopistojen uutta sukupolvea, joista monilla on pitkät perinteet ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen järjestämisessä. 

Britannian korkeakoulukentällä näkyy edelleen jako perinteisiin yliopistoihin ja uusiin yliopistoihin, jotka ovat saaneet yliopistostatuksen jo vuonna 1992 eli "Post-92" Universities. Nämä uudemmat yliopistot ovat kuitenkin toimineet koulutuksenjärjestäjinä jo sitä ennen esimerkiksi college- tai polytechnic-nimellä. "Post-92" -yliopistot eivät kuitenkaan muodosta omaa yliopistoryhmäänsä vaan niitä kuuluu yllämainittuihin eri yhteenliittymiin. 

Perinteiset "Redbrick"-yliopistot ovat yleisellä tasolla hyvämaineisia, mutta laadukkaita koulutusohjelmia voi löytyä muistakin ryhmistä. Varsinkin monet sellaiset yliopistot, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn alaan (kuten opettajankoulutus, urheilu tai maatalous) saavat korkeita lukuja opiskelijatyytyväisyydessä. Artikkelissa Post-92 or Redbrick: Which Is A Better Fit For You? pohditaan näiden yliopistotyyppien eroja ja suhdetta työllistymiseen opintojen jälkeen.

Useat brittiläiset lehdet julkaisevat epävirallisia ranking-listoja, joissa korkeakoulut ja koulutusohjelmat on pantu paremmuusjärjestykseen eri kriteereitä käyttäen.  Ranking-listoihin kannattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti ja huomioida, mitä asioita niissä on mitattu ja miltä osin ne ovat tärkeitä oman koulutusohjelman valinnan kannalta.

Oppilaitosten suosion hakijoiden keskuudessa näkee myös koulutusohjelman pääsyvaatimuksista: mitä korkeampi hakijoilta vaadittava pistemäärä on, sitä suositumpi oppilaitos on ja sitä enemmän se joutuu karsimaan hakijoita nostamalla pistemäärän korkeaksi.

Apua oppilaitosten ja kaupunkien vertailuun voi saada myös esimerkiksi Iso-Britannian Suomalainen Opiskelijayhdistys ISO ry:n kautta. Yhdistyksen verkkosivuilla on käytännön tietoa opiskelusta Britanniassa ja vinkkejä opiskelua suunnitteleville. Keskustelupalstalla voi kysellä suomalaisten kokemuksia opiskelusta eri puolilla Britanniaa.

Vuosittain julkaistaan myös painettuja oppaita, joissa oppilaitoksia on laitettu opintoaloittain paremmuusjärjestykseen tietyin kriteerein. Tällaisia oppaita ovat esimerkiksi The Times Good University Guide ja HEAP University Degree Course Offers.

Selvitä kuitenkin aina, onko tutkinto maan viranomaisten tunnustama. Lisätietoja brittiläisistä tutkinnoista löydät maan opetus- ja tiedeministeriön sivuilta (Department of Innovation, Universities and Skills, DIUS). Muita olennaisia viranomaisia ovat esimerkiksi Quality Assurance Agency for Higher Education (QAA), jonka tehtävänä on arvioida korkeakoulutuksen laatua Britanniassa, ja Higher Education Funding Council for England (HEFCE), joka tuottaa tietoa Englannin korkeakouluista.

Etsi ja vertaa oppilaitoksia

Study-UK

UCAS

UCAS: Browse subjects by category

Study in Scotland

Study in Wales

Unistats

Guardian University Guide

Gov.uk: Recognised UK Degrees

Pääsyvaatimukset

Hakijan on täytettävä sekä yleiset että koulutusohjelmakohtaiset pääsyvaatimukset, jotka ilmoitetaan yleensä brittiläisen koulutusjärjestelmän mukaisina.

Yleinen pääsyvaatimus suomalaisille hakijoille on lukion päättötodistus ja ylioppilastutkinto (tai IB-tutkinto). Suomalaista ylioppilastutkintoa vastaa Britanniassa lähinnä General Certificate of Education Advanced level (GCE A-levels) -tutkinto. Myös ammatillinen koulutus saattaa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluihin, mutta tämä on varmistettava suoraan oppilaitoksesta.

Koulutusohjelmakohtaiset pääsyvaatimukset löytyvät oppilaitoksien ja UCASin verkkosivuilta. Koulutusohjelmakohtaisissa pääsyvaatimuksissa oppilaitos ilmoittaa, millaista yleisarvosanatasoa se A-level-päättökokeessa hakijoilta edellyttää. Oppilaitokset voivat myös vaatia, että hakija on suorittanut päättökokeen tietyissä oppiaineissa. A-level päättökokeen arvosanat vaihtelevat A:sta E:hen. Pääsyvaatimukset voidaan ilmoittaa myös pisteinä oheisen taulukon mukaisesti.

A-level-arvosanat ja -pisteet

A 120 pistettä

B 100 pistettä

C 80 pistettä

D 60 pistettä

E 40 pistettä

Britit suorittavat yleensä A-level-päättökokeessa kolme ainetta. Oppilaat ovat valinneet suppeamman määrän aineita, joihin he keskittyvät, ja saavuttavat usein edistyneemmän tason kuin suomalaiset lukiolaiset, jotka opiskelevat useampia oppiaineita. Tästä johtuen brittiläisiä ja suomalaisia arvosanoja on hieman vaikea verrata toisiinsa. Mitään virallista vertailutaulukkoa ei ole olemassa. Karkean arvion vastaavuudesta saa periaatteella, että brittiläinen arvosana "A" vastaa Suomessa arvosanaa "L" tai "E", "B" arvosanaa "M", "C" vastaa arvosanaa "C" jne. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että viime kädessä brittiläinen oppilaitos päättää itse, miten se rinnastaa ulkomaiset tutkinnot brittiläisiin tutkintoihin.

Useimmat brittihakijat ovat vielä koulussa hakiessaan yliopistoon. Myös suomalaiset voivat hakea brittiläiseen yliopistoon viimeisen lukiovuoden aikana ennen ylioppilaskirjoituksia. Tällöin oppilaitokset ilmoittavat yleensä tarjouksessaan, millaisia arvosanoja ne edellyttävät hakijan saavuttavan ylioppilaskirjoituksissa.

Jos sinulla on kysyttävää tietyn koulutusohjelman pääsyvaatimuksista, sisällöstä tai hakumenettelystä, ota yhteyttä suoraan kyseessä olevaan oppilaitokseen. Oppilaitoksen opintotoimisto (Admissions office) ja koulutusohjelman yhteyshenkilö (Admissions tutor) pystyvät neuvomaan sinua tarkemmin. 

Pääsykokeet, soveltuvuustestit ja haastattelut

Brittiläisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin ei yleensä ole haastatteluita tai pääsykokeita, poikkeuksena Oxfordin ja Cambridgen yliopistot. Joissakin tapauksissa hakijaa voidaan pyytää tekemään jokin harjoitustyö, esimerkiksi kirjoittamaan essee tietystä aiheesta.

Lääketieteelliseen (lääketiede, hammaslääketiede ja eläinlääketiede) pyrkivien tulee tarkistaa hyvissä ajoin, vaatiiko yliopisto soveltuvuuskokeen läpäisyn. On mahdollista, että koe pitää tehdä jo ennen hakuajan päättymistä.

Useimmat Britannian lääketieteelliset vaativat UK Clinical Aptitude Testin eli UKCAT-soveltuvuuskokeen suorittamista. Muutamat lääketieteelliset vaativat BioMedical Admissions Test eli BMAT-testin suorittamista.

Joissakin brittiyliopistoissa oikeustieteen undergraduate-opintoihin vaaditaan suoritettavaksi National Admissions Test for Law eli LNAT.

Visuaalisiin taideaineisiin haettaessa oppilaitokset pyytävät hakijoilta yleensä työkansion (portfolio), joka sisältää hakijan työnäytteitä. Musiikin, tanssin ja teatterin koulutusohjelmiin hakevia voidaan kuitenkin pyytää koe-esiintymiseen. Taideaineissa useat oppilaitokset edellyttävät hakijoilta vuoden mittaisen valmistavan kurssin(foundation course) suorittamista. Tämä peruskurssi kattaa taideaineiden eri osa-alueet ja antaa toisaalta opiskelijoille aikaa valmistella työkansiota. Foundation-kursseille ei haeta UCAS-haussa, vaan opiskelupaikkoja haetaan suoraan oppilaitoksista.

Opiskelupaikkaa hakevilta voidaan joissain tapauksissa vaatia tietyn soveltuvuustestin suorittamista. Joitakin näistä kokeista voi suorittaa Suomessa. Tarkemmat tiedot mahdollisesti vaadittavista testeistä pisterajoineen löytyvät koulutusohjelmien pääsyvaatimuksista. Selvitä hyvissä ajoin milloin ja missä voit suorittaa testin. Tarkempaa  tietoa testeistä saat testijärjestäjien verkkosivuilta.

Kielitaitovaatimukset

Usein brittiläiset yliopistot ja korkeakoulut vaativat ulkomaisilta hakijoilta kansainvälisen kielitestin suorittamista. Kielitestiä ei välttämättä vaadita hakijalta, joka on opiskellut tai työskennellyt pidempään englanninkielisessä maassa tai suorittanut englanninkielisen lukion. Kielitestiä ei yleensä ole pakko suorittaa vielä hakuvaiheessa. Tällöin oppilaitokset antavat hakijalle ns. ehdollisen tarjouksen (conditional offer), jossa ne ilmoittavat (muiden mahdollisten lisäehtojen ohella), millaisin arvosanoin kielitesti on läpäistävä ennen opiskelupaikan varmistumista.

Yleisimmät kielitestit ovat IELTS ja TOEFL, mutta on olemassa muitakin testejä. Yleensä kielitaidon todentamiseksi edellytetään brittiläisen IELTS-testin (The International English Language Testing System) suorittamista. Korkeakouluun pyrittäessä IELTS-testistä tulee suorittaa "Academic module", joka mittaa korkeakouluopinnoissa tarvittavaa kielitaitoa.Suomessa IELTS-testejä järjestää FINNBRIT. Kielitestejä pidetään tavallisesti kaksi kertaa kuukaudessa, mutta korkeakoulujen vilkkaimpina hakuaikoina alkuvuodesta useamminkin. Silti alkuvuoden ruuhkaikoina paikkoja ei välttämättä riitä kaikille halukkaille, joten kielitesti kannattaa suorittaa mahdollisuuksien mukaan jo aikaisemmin.

Useimmat korkeakoulut hyväksyvät myös amerikkalaisen TOEFL-testin (The Test of English as a Foreign Language). Lisätietoa testistä mm. Fulbright Centerin sivuilla.

The UK Aptitude Test (UKCAT)

BMAT

The National Admissions test for Law (LNAT)

Finnbrit

Fulbright Center: TOEFL iBT Test of English as a Foreign Language

UCAS-yhteishaku

Ennen sähköisen hakulomakkeen täyttämistä kannattaa lukea tarkkaan yleiset täyttöohjeet UCASin verkkosivulta How to apply.

UCAS-hakulomake on tehty ensisijaisesti brittihakijoille. Suomalaishakijan tulee syöttää lomakkeelle ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tiedot parhaaksi katsomallaan tavalla. Voit kuitenkin hakea opiskelemaan jo syksyn haussa, vaikka kirjoittaisit ylioppilaaksi vasta keväällä. Suomalaisten arvosanojen ja opintosuoritusten ilmoittamiseen ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa.  Olemme tehneet epävirallisen esimerkkilomakkeen, jota voi käyttää suuntaa-antavana apuna hakemuksen täyttämisessä. Esimerkissä hakulomake on täytetty abiturientin näkökulmasta.

Hakulomakkeen täyttöön liittyvissä yksityiskohtaisissa kysymyksissä hakijoiden tulee olla yhteydessä suoraan haun järjestäjään UCASiin. Myös ISO ry:n Britanniassa opiskelua koskevasta UKK-tietopaketista ja keskustelupalstalta voi hakea vinkkejä UCAS-hakemuksen täyttämiseen.

Haku viiteen eri koulutusohjelmaan

Samalla hakemuksella voi hakea yhteensä viiteen eri koulutusohjelmaan. Ala- ja korkeakoulukohtaisena poikkeuksena on se, että näihin viiteen valintaan voi sisällyttää

  • korkeintaan neljä koulutusohjelmaa lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen alalta
  • vain yhden koulutusohjelman joko Oxfordin tai Cambridgen yliopistosta.

UCAS toimii välittäjänä hakijan ja oppilaitoksien välillä; päätöksen opiskelijavalinnasta tekevät kuitenkin oppilaitokset. Voit seurata hakemuksesi statusta UCAS Track -palveluun kirjautumalla.

Hakija saa vastauksen oppilaitoksilta yleensä maalis-huhtikuun aikana. Oppilaitos voi tarjota opiskelupaikkaa suoraan ilman mitään lisäehtoja, jolloin tarjous on unconditional.

Oppilaitos voi vaatia hakijaa suorittamaan jonkin lisäehdon tai -suorituksen, esimerkiksi kielitestin tietyllä pistemäärällä, ennen kuin opiskelupaikka vahvistuu, jolloin tarjous on conditional.

Hakemuksen osiot

Henkilötietojen lisäksi hakemuksesi koostuu seuraavista osioista:

  • koulutusohjelmat (courses) johon pyrit – Choices
  • aiemmat opintosi – Education
  • työkokemuksesi – Employment
  • motivaatiokirjeesi – Statement
  • suosituksesi – Reference

Motivaatiokirjeesi on tärkeä osa hakemusta. Sen tarkoitus on kuvata sitä, miksi haet opiskelemaan valitsemiisi koulutusohjelmiin. Mieti, miksi korkeakoulun kannattaisi valita juuri sinut kaikkien hakijoiden joukosta. Kirjoita motivaatiokirje itse, älä kopioi sitä mistään. ISO ry:lla on motivaatiokirjeen tarkastuspalvelu.

Tarvitset hakemukseesi myös suosituksen. Yleensä suosittelijaksi pyydetään lukion opettajaa siinä oppiaineessa, joka on koulutusohjelman kannalta olennaisin. Jos olet ollut jo pitkään työelämässä, voit pyytää suositusta työnantajaltasi. Suositus sisältää arvion aiemmista suorituksistasi sekä potentiaalistasi haettavan aineen opiskelijana. Myös suosituksella on suuri merkitys hakemuksessasi.

Hakija voi syöttää UCAS-lomakkeeseen vain suosittelijan yhteystiedot ja sähköpostiosoitteen. UCAS lähettää annettuun osoitteeseen sähköpostin, jonka ohjeita seuraamalla suosittelijan tulee käydä liittämässä suositus hakemukseen. Hakija voi lähettää hakemuksensa eteenpäin vasta sitten kun suositus on liitetty hakemukseen.

Koulutodistusten kopioita ei tarvitse liittää UCAS-hakemukseen. Niitä voidaan pyytää hakuprosessin myöhemmissä vaiheissa.

ISO ry:n usein kysyttyjen kysymysten listalla on vinkkejä motivaatiokirjeen ja suosituskirjeen laadintaan.

Täydennyshaut

Late applications -haku

UCAS ottaa vastaan hakemuksia myös varsinaisen hakuajan jälkeen, ja toimittaa niitä eteenpäin korkeakouluille (late applications). Tällöin on kuitenkin muistettava että kaikkiin koulutusohjelmiin ei välttämättä enää oteta opiskelijoita - korkeakouluilla ei ole velvollisuutta käsitellä myöhään saapuneita hakemuksia. Vaikka käytännössä siis voi olla mahdollista löytää opiskelupaikka myös varsinaisen hakuajan päätyttyä, ensisijaisesti kannattaa pyrkiä noudattamaan UCASin normaaleja hakuaikoja.

UCAS Extra

Hakijat, jotka ovat käyttäneet varsinaisessa UCAS-haussa maksimimäärän valintoja eli hakeneet viiteen eri koulutusohjelmaan, mutta joille ei tästä huolimatta ole tullut mieleisiä opiskelupaikkatarjouksia, voivat hakea yksittäisiä, vielä tarjolla olevia opiskelupaikkoja UCAS Extra -haussa yleensä helmikuun lopusta kesäkuun loppuun saakka.

Clearing-haku

Heinäkuussa käynnistyy Clearing, jonka tavoitteena on täyttää jäljelle jääneet, vapaana olevat opiskelupaikat. Ne hakijat, joille ei ole tarjottu opiskelupaikkaa kesäkuun loppuun mennessä, saavat Clearing-hausta automaattisesti lisätietoa.

UCASin verkkopalvelussa on tietoa sekä UCAS Extran että Clearing-haun tarkemmista ehdoista ja hakumenettelyistä.