Kelan opintotuki on yleisin tapa rahoittaa opinnot ulkomailla, mutta monet tekevät myös osa-aikatöitä ja käyttävät säästöjään opintojensa aikana. Opintotuki ulkomaille on korkeampi ulkomaille kuin Suomeen, varsinkin lainantakaus on korkeammalle summalle. Monessa tapauksessa sillä saa katettua myös lukukausimaksut tai ainakin osan niistä. Vaihto-opiskelijat saavat yleensä apurahan oman koulunsa kautta vaihdosta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin, mutta tutkinnon suorittamiseen ulkomailla ei ole olemassa mitään yleistä apurahaohjelmaa eri maihin.

Joissain tapauksissa Opetushallituksen kautta voi hakea apurahaa ulkomailla opiskeluun. Tällä hetkellä (6/2017) kohdemaita ovat Venäjä, Meksiko, Kiina ja Japani. Venäjällä, Meksikossa ja Kiinassa apurahaa voi hakea useille eri aloille, mutta Japanin teeseremonia-apuraha on tarkoitettu vain teetaiteen opiskeluun. Nämä apurahat liittyvät aina johonkin ohjelmaan, jonka rahoittaja määrittelee hakukriteerit. Yleensä rahoittajana on kohdemaan viranomainen, ei Opetushallitus. 

Ulkomaisilla korkeakouluilla saattaa olla omia apurahoja opiskelijoilleen. Tarkista myös kohdemaasi suurlähetystöstä, tarjoaako opiskeluvaltiosi apurahaohjelmia ulkomaisille opiskelijoille. Esimerkiksi Japani, Saksa ja Etelä-Korea ovat maita, joilla on ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuja apurahoja. Rahoitusta opiskeluun Yhdysvalloissa voi hakea Fulbright Suomi -säätiön kautta. Apurahoja opiskeluun Venäjällä voi hakea Cultura-säätiön kautta.

Säätiöt ja rahastot myöntävät stipendejä opiskeluun ja tutkimukseen, mutta apurahoja on tarjolla enimmäkseen tieteellisiin jatko-opintoihin ja tutkimukseen. Kaikki tarkemmat tiedot hakuajoista ja -ehdoista löytyvät rahoittajien verkkosivuilta:

Usein kysytyt kysymykset