Skip to Content

Viulunsoiton opissa Zürichissä

Reeta on viulunsoiton tutkinto-opiskelija Keski-Euroopan sydänmailla, missä taidemusiikilla on pitkä perinteet.

Missä opiskelet ja mitä ainetta?

Olen viulunsoiton opiskelija Zürichin taidekorkeakoulussa (Zürcher Hochschule der Künste, ZHdK). 2009-2012 opiskelin Bachelor of Music -koulutuksessa (olin aloittaessani 19-vuotias) ja syksystä 2012 alkaen Master of Music Performance -koulutuksessa.

Miksi valitsit tämän maan ja korkeakoulun?

Taidemusiikin ja sen koulutuksen juuret ovat Keski-Euroopassa syvällä, taidemusiikki on täällä myös esimerkiksi Suomea paljon arvostetummassa asemassa ja se on luonnollinen osa kulttuuria. Minulle oli noin 18-vuotiaasta selvää, että haluan jatkaa musiikkiopintojani ulkomailla. Yhdysvallat ja Englanti olisivat olleet opiskelumaina liian kalliit, siksi rajasin vaihtoehdot Keski-Eurooppaan. Koska soittotaidot hankitaan pääpainoisesti ”mestari-kisälli” -menetelmin, itselle sopivan opettajan löytäminen on ratkaisevan tärkeää. Minulle opettaja löytyi Zürichista.

Miten hait nykyiseen oppilaitokseesi?

Musiikkikorkeakoulujen pääsykokeet ovat luullakseni kaikkialla suunnilleen samanlaiset. Soittotaidoilla on ratkaisevin merkitys. Bachelor-koulutukseen pyrkivät, pääsykokeisiin kutsutut ehdokkaat osallistuvat koesoiton lisäksi myös teoria- ja improvisointikokeisiin sekä muihin vastaaviin kokeisiin.

Millä kielellä opiskelet?

Opiskelen saksaksi (Hochdeutsch) ja englanniksi, käytän molempia kieliä päivittäin. Kansainvälisessä koulussamme jokaisesta osaamasta kielestä on hyötyä. Ranskan taidoista olisi Sveitsissä erityisen paljon iloa. Ymmärrän sveitsinsaksaa nykyään kohtuullisesti, mutta koululuennoilla pyydän sveitsiläisiä opettajia puhumaan ”auf Hochdeutsch”, jos satun olemaan ryhmän ainoa ulkomaalainen.

Koulumme virallinen kieli on Saksan saksa, mutta on ulkomaalaisia maisteriopiskelijoita, jotka selviävät koko tutkinnon läpi sitä osaamatta. Kanditaattiopiskelijoille tämä ei ole mahdollista. Itse en alussa osannut saksaa lainkaan. Nykyään en edes mieti puhelimeen vastatessani mitä kieltä soittaja mahtaa puhua. Saksalaisille sveitsiläiset puhuvat usein sveitsiä ja keskustelu näyttää luonnolliselta, vaikka saksalaiset vastaavatkin saksaksi. Kun ulkomaalaisuuteni selviää minulle sveitsiä puhuneelle henkilölle, puhuja toteaa usein ettei minun kuuluisikaan osata sveitsiä ja etteivät sveitsiläiset oikein itsekään tiedä miten heidän kieltään tulisi puhua.

Oletko tyytyväinen opetukseen ja opiskelutyyliin?

Koska aloitin kolmannen asteen opintoni suoraan ulkomailla, ei minulla ole omakohtaista kokemusta opiskelemisesta suomalaisessa korkeakoulussa. Olen opintoihini Zürichissa tyytyväinen. Koulumme on iso, mikä tarkoittaa, että meiltä löytyy kaikenlaisia ja -tasoisia opiskelijoita, ja vastuu omista opinnoista ja niiden suunnittelusta on itsellä. Koulumme ilmapiiri on hyvin kannustava, avoin ja vapaa. Esimerkiksi kuluvana lukuvuonna olen paljon töissä opintojeni ohella, mutta oppituntien ja projektiviikkojen järjestelyssä ei ole koitunut lainkaan ongelmia. Hyvän opetuksen ohella kouluni tarjoaa hienoja kiertueita ja konserttimahdollisuuksia ja tukee myös taloudellisesti avokätisesti motivoituneita opiskelijoita.

Paljonko opiskelu maksaa?

Lukukausia on kaksi vuodessa ja lukukausimaksu on noin 700 frangia. Luin jostain, että muiden yliopistojen lailla myös ZHdK olisi korottamassa lukukausimaksuja ainakin ulkomaalaisille opiskelijoille ja luultavasti maksu ylittänee silloin 1000 frangin.

Sveitsi on yleisesti erittäin kallis maa, mutta jotkin asiat (kuten monet elintarvikkeet ruokakaupassa) ovat toisaalta halvempia täällä kuin Suomessa. Lähtökohta on, että oman yksiön vuokraaminen ja esimerkiksi ravintolassa syöminen eivät ilman vanhempien apua elävälle suomalaiselle opiskelijalle ole mahdollisia. WG (Wohngemeinschaft) on tavallisin asumismuoto. Kelan tuet eivät riitä, mutta niiden olemassaolo on luonnollisesti arvokas asia. Itse koitan olla nostamatta opintolainaa ja olenkin selvinnyt kohtuullisen hyvin omien keikkojeni, opintotuen sekä koulultani ja muualta Sveitsistä saamieni stipendien sekä palkintojen turvin. Sveitsissä tuetaan taidekulttuuria, joten säätiöitä, kilpailuja ja yksityisiä sponsoreita riittää.

Onko yliopistossasi paljon kansainvälisiä opiskelijoita?

ZHdK on erittäin kansainvälinen koulu. Tämä on mielestäni yksi kouluni parhaista piirteistä.

Onko opiskelukaupungissasi paljon vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia?

ZHdK tarjoaa opiskelijoille alennuksia tai jopa ilmaislippuja moniin konsertteihin, oopperoihin jne. Yliopisto-opiskelijoille tarjotaan alennuksella tai ilmaiseksi erilaisia liikuntaharrastuksia.

Millaisiin kulttuurieroihin olet törmännyt?

Yleisesti Sveitsin ja Suomen väliset kulttuurierot ovat varsin pienet, ja itse olen suomalaisena Sveitsissä kuin kotonani. Sveitsiläiset ovat yllättävän kiinnostuneita suomalaisista, ja Suomesta ja heillä on maastamme yleisesti positiivinen kuva. Vaikka suomalaisia on ainakin Zürichin kantonissa runsaasti, Suomi mielletään siltikin useimmiten jollain tapaa eksoottiseksi tai erityiseksi maaksi, ja varsinkin ilmastosta sekä Suomen koulutusjärjestelmästä jaksetaan udella. Tämä on useimmiten hauskaa, ja koitan olla varovainen etten tulisi murtaneeksi mitään myyttejä, päin vastoin.

Sveitsin konservatiivisuus ja pikkukylämaisuus sekä byrokratiapuoli jaksavat toisinaan ihmetyttää tai vain väsyttää. Asumistodistuksen tulostus Einwohnerkontrollesta kestää pari sekuntia, mutta eivätkö he ota siitäkin useiden kymmenien frangien laskun, mitään kun ei ilmaiseksi anneta. Sveitsin junat toimivat kyllä hienosti, mutta edullisimpien matkalippujen löytyminen 2-Klasse, Gleis7-, Halbtax-, 9-h Pass-, Zone- jne. junaviidakossa osaa hankaloittaa elämää. Toisaalta keltä rahaa löytyy, voi Sveisissä helposti viettää luksuselämää. Ja rikkaitahan Sveitsissä riittää. Joskus tuntuu, että kunhan kaikki vain näyttää Sveitsissä hyvältä, on kaikki myös ok. Näin on toisinaan hieman ihmistenkin laita. Tällä tarkoitan hienoista pinnallisuutta näin suomalaisin silmin. Toisaalta Suomella olisi myös opittavaa sveitsiläiseltä käytöskulttuurilta.

Sveitsiin tullessani olin kyllä kuullut käsitteestä ”sveitsiläinen huumori”, mutten silti oikein ymmärtänyt mitä sillä itse asiassa tarkoitetaan. Siksi en yritä sitä tässäkään selventää, vaikka käsite on minulle nykyään täysin selvä, Sveitsissä olija kun ei sen kohtaamiselta ja hyväksymiseltä voi välttyä.

Onko sinulla joitain vinkkejä opintoja ulkomailla suunnittelevalle nuorelle?

Klisee jota tuskin voi toistaa liikaa: Sveitsiin ja ylipäätään Suomen ja Skandinavian ulkopuolelle muuttavan tulisi muistaa, että suomalaisittain hyvien käytöstapojen hallinta on maassa vasta pelkkä lähtökohta. Esimerkiksi teitittelyn ja poskisuudelmien säännöt tulisi tuntea. Tuntemattomien kanssa on lupa puhua ja heitä tervehditään. Bussi pysähtyy ilman huitomisia automaattisesti pysäkillä ollessasi, kuski peräti odottaa että istuudut ennen kuin jatkaa menoaan. Ja niin edelleen.

Sveitsi on oiva maa useamman kuin yhden kielen opiskelun kannalta. Se on myös rauhallinen ja erittäin turvallinen paikka keskittyä vaikkapa opiskeluun. Sveitsissä kaikki on lähellä, ja yhtä lailla täältä on hyvät kulkuyhteydet muualle maailmaan. Oma kouluni ZHdK kuin moni muukin sveitsiläinen yliopisto ja/tai korkeakoulu ovat yleisesti arvostettuja opiskelupaikkoja. Sveitsiläisillä on korkea työ- ja opiskelumoraali, ja oman kokemukseni mukaan he ovat avuliaita ja myönteisiä ulkomaalaisia kohtaan.

Reeta

Lue Suuntana Sveitsi -opas!

Päivitetty 04.06.2014   Tulosta
Back to top