Skip to Content

Mullistava vuosi au pairina

Susanna vietti välivuoden au pairina Bostonin lähellä. Kokemus oli monessa mielessä vaikuttava ja Suomeen palasikin aivan eri ihminen. Myös opiskelusuunnitelmat vahvistuivat vuoden aikana.

Susanna ja ShrekVirallisesti au pair -ohjelmassa on kyse kulttuurinvaihdosta, mutta minä sain siitä elämäni ja minut mullistavan kokemuksen. Vuonna 2008, ennen viimeistä vuottani lukiossa, aloin pohtia mitä tekisin lukion jälkeen ja törmäsin sattumalta au pairien blogeihin. Minulla ei vielä silloin ollut aavistustakaan minne haluaisin hakea opiskelemaan lukion jälkeen. Olin kuitenkin tehnyt paljon töitä lasten kanssa, sekä aina ollut kiinnostunut matkustamisesta ja vieraista kulttuureista, joten vuosi au pairina alkoi houkutella minua! Vaikken tiennyt mihin olin hakemassa, tiesin että haluaisin viettää vuoden tehden jotain ihan muuta kuin opiskellen. Siispä elokuussa ennen kuin kirjoitukset alkoivat, uppouduin todella au pair -blogien maailmaan ja luin kokemuksia eri maista ja kaupungeista ja tietenkin isäntäperheistä.

Tiesin että haluan lähteä englanninkieliseen maahan, mutta minne niistä? Kaksi vuotta aikaisemmin olin ollut EF:n kautta Bournemouthissa kielikurssilla, joten aluksi Iso-Britannia houkutti. Ennen maan valitsemista päädyin kuitenkin siihen, että haluan lähteä järjestön kautta. Koska reissuni EF:n kanssa oli onnistunut, päädyin valitsemaan Cultural Care Au Pair -järjestön. Elokuussa kävin myös järjestön infotilaisuudessa ja haastattelussa, jossa varmistuin siitä, että päätökseni oli oikea. Järjestön kautta lähtiessä kaikki tuntui selkeältä: työmäärä ja palkka olivat jo sovittuina ja minä sain heti tarkkaan tietää mitä minun pitäisi tehdä, jotta pääsen Yhdysvaltoihin vuodeksi.

Valmistautuminen ennen lähtöä

Lähtiessäni tiesin, ettei vuosi tulisi olemaan mikään lomamatka, enkä oikeastaan voisi valmistautua siihen, miten erilainen vuosi tulisi olemaan. Tietenkään vuosi ei tulisi olemaan täynnä toinen toistaan upeampia päiviä, vaan myös huonoja päiviä ja koti-ikävää mahtuisi mukaan. Ei mikään muutos ole helppo, varsinkaan sellainen, jossa lähtee vuodeksi täysin tuntemattomaan maahan ja on erossa kaikesta tutusta ja turvallisesta. Mutta kuinka kasvattava tuo muutos olikaan!

Ennen lähtöä oli tietenkin valittava isäntäperhe, mikä tarkoittaa sitä, että sekä isäntäperheen tuli valita minut ja minun isäntäperhe. Heti ensimmäinen matchini sattui oikeaan! Perhe läheltä Bostonia oli kiinnostunut minusta. Silloin minulla ei ollut tietoakaan koko Bostonista, mutta perhe tuntui heti oikealta, ja juteltuani perheen äidin kanssa, tiesin että tänne haluan. Siitä sitten alkoivatkin järjestelyt: päätimme päivän jolloin menisin perheeseen, lennot varattiin, aika viisumihaastattelulle, ja kaikki muut viralliset asiat! Sekä tietenkin aivan liian pitkä, ja toisaalta liian lyhyt, odotus.

Au pair –koulusta oppia työhön ja kulttuuriin

Lähdin 20. heinäkuuta 2009, matkasin ensin yöbussilla Helsinki-Vantaalle ja seuraavaksi edessä oli New York. Ensimmäisenä luvassa oli au pair -koulu, jonka aikana sain jo suunnattoman paljon uusia ystäviä ja kokemuksia. Koulu antoi minulle lisää tietoa sekä itse au pair -työstä että Yhdysvaltojen kulttuurista. Kun koulu loppui ja koitti torstai-ilta, ajattelin että nyt olen todellakin valmis vuottani varten, mutta ikinä en olisi osannut varautua tulevaan vuoteen. Nyt kun ajattelen vuottani, en keksi siitä mitään huonoa sanottavaa. Totta kai ikäviäkin asioita sattui, mutta jokaisesta opin paljon ja jokainen niin hyvä kuin huono asia sai minun vuodestani todella kasvattavan kokemuksen.

Pontta opiskeluun

Minulle au pair -vuosi oli täydellinen välivuosi opiskelusta, sillä sain paljon kokemusta erilaisten kulttuurien kohtaamisesta sekä kielitaitoni koheni huimasti, niin etten enää Suomeen palatessani muistanut sanaa maito. Vaikka olinkin päättänyt jo opiskelevani opettajaksi ennen au pair – vuottani, vuosi ehdottomasti vahvisti tuota päätöstä ja erityisesti sitä, että suuntautumiseni mahdollisimman kansainväliseen koulutukseen oli oikea. Tietenkin parasta vuodessa olivat kohtaamani ihmiset, jotka ovat enemmän tai vähemmän osa elämääni vielä 4 vuotta myöhemminkin.

Suosittelisin ulkomaille halajaville ehdottomasti au pair -vuotta, sillä se tutustuttaa väistämättä kulttuuriin - vuosi on jopa liian lyhyt aika todella tutustua kulttuuriin ja maahan! Lisäksi oma asenne on todellakin se, mikä ratkaisee. Kannattaa suhtautua erilaisiin asioihin juuri sellaisina kuin ne ovat: erilaisina. Se ei tarkoita että joku asia väistämättä olisi huono tai loistava, se on vaan erilainen ja aina tutustumisen arvoinen.

Susanna

Päivitetty 29.07.2014   Tulosta
Back to top