Skip to Content

Kiinan kulttuuri ja työelämä tutuksi harjoittelussa

Tietojenkäsittelytieteitä opiskellut Tuomas suoritti kolmen kuukauden työharjoittelunsa Pekingissä. Mandariinikiinaa sujuvasti puhuva Tuomas näkee, että Kiinassa yhteinen kieli vaikuttaa läheisten suhteiden syntymiseen niin työ- kuin yksityiselämässäkin ja auttaa sopeutumaan uuteen kulttuuriin.

Hyödyllinen kiinan kieli

Suoritin kolmen kuukauden työharjoittelun Pekingissä. Tänä aikana osallistuin myös Shanghain Fudanin yliopiston Nordic Centre:n kurssille Doing Business in China. Olen opiskellut mandariinikiinan lisäksi englantia, ruotsia, saksaa, italiaa, espanjaa, ranskaa, portugalia, hollantia, japania ja koreaa. Olen päässyt kaikissa kielissä koreaa lukuun ottamatta vähintään A2-B1-tasolle, mikä käytännössä tarkoittaa kykyä selviytyä itsenäisesti arkipäiväisistä tilanteista. Minulle ihannetilanne olisi se, ettei minun ja vastapuolen välillä olisi kielimuuria ja kommunikointi olisi vaivatonta kieli- ja kulttuurieroista huolimatta.

Kielitaidosta on luonnollisesti se hyöty, että pystyy selviytymään arkisista ongelmatilanteista. Se on erityisen tärkeää Kiinassa, jossa hyvin harva osaa englantia ja siitäkin harvasta joukosta hyvin harvaa osaa lausua englantia ymmärrettävällä tavalla. Kiinaa osaavat ulkomaalaiset otetaan todella lämminsydämisesti vastaan.

Kielitaito ei ole vain kommunikaatiotyökalu, vaan sillä pystytään luomaan luottamusta ja pitkiä ystävyyssuhteita. Meidän pitäisi Suomessakin luopua siitä ajatuksesta, että riittää kun vain osaamme englantia. Kielitaidottomuus on aina rajoite, joka estää läheisten suhteiden luomisen. On olemassa sanonta, että joissain maissa liikesuhteet tulevat sopimusten kautta, mutta Kiinassa sopimukset syntyvät suhteista.

Mielestäni kiinan kielen osaamiseen liittyy liikaa vahvoja ennakkoluuloja. Olen usein kuullut monien ihmisten vakuuttavasti sanovan kuinka vaikeaa kiinan kieli on. Näille ihmisille yhteistä on se, etteivät he ole koskaan kieltä opiskelleet. Itse olen kokenut kiinan helpoimmaksi opiskelemakseni kieleksi. Itse asiassa useat kielitieteilijät ovat sitä mieltä, että kiina on kieliopiltaan yksi maailman helpoimmista kielistä. Oikea asenne on mielestäni se, että mandariinikiina on vain kieli, jota ihmiset puhuvat ja kykenevät oppimaan.

Neuvoksi voisin antaa ihmisille, että opiskelkaa useita kieliä, mutta yrittäkää löytää motivaatiota jostain muusta kuin työhön liittyvistä asioista. Kielten opiskelussa motivoivaa on se, että ne ovat ihmisten kieliä, joita ihmiset käyttävät ilmaistakseen omia ajatuksiaan ja tunteitaan.

Suomen ja Kiinan kulttuurierot

Kiinan ja Suomen kulttuurit eroavat toisistaan hyvin paljon. Kiina on kuitenkin hyvä paikka asua, jos osaa kieltä ja tuntee kulttuuriset pelisäännöt. Päivittäisen sosiaalisen kanssakäymisen tottumuksissa on eroja, joita kannattaa varoa. Esimerkiksi Kiinassa ei ole tapana antaa ystävien välisiä halauksia. Tämänkaltaisia pieniä kulttuurieroja tulee Kiinassa asuessa väkisinkin vastaan. Eräs singaporelainen yliopistoprofessori kerran opetti, että vastaavissa tilanteissa kannattaa korostaa olevansa ulkomaalainen ja ettei vielä oikein tunne paikallisia tapoja. Nuoriso on yleisesti ottaen enemmän tietoinen idän ja lännen kulttuurieroista kuin vanhempi väestö.

Kiinan erittäin suuri väestömäärä vaikuttaa mielestäni osittain kulttuuriin. Suomalaiset saattavat kokea vaikeuksia sopeutua Kiinaan suuren väkijoukon vuoksi. Muun muassa jonottaminen on Kiinassa erilaista; ihmiset eivät jonota jonossa, vaan kerääntyvät kasaksi jonotettavan kohteen ympärille etsien sopivaa väliä itselleen. Kiinalaisen logiikan mukaan se saattaisi olla vain logistista optimointia; edistetään kulkua täyttämällä tyhjä tila.

Henkilö, joka ei osaa kieltä, eikä tunne ja tiedosta hyvinkin suuria kulttuurieroja, tullee kokemaan vaikeuksia sopeutua Kiinaan. Sen vuoksi olisi tärkeää aloittaa valmistautuminen hyvissä ajoin kieltä opiskelemalla sekä pyrkiä sosiaaliseen interaktioon Suomessa olevien kiinalaisten ja Kiinasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

Kiinalaiset pitävät paljon ulkomaalaisista ja toivottavat heidät aina tervetulleiksi. Heillä vaikuttaisi olevan hyvä mielikuva Suomesta vakaana ja turvallisena maana, jossa valtio auttaa heikossa sosiaalisessa asemassa olevia.

Kuusi työpäivää viikossa

Monet työntekijät firmassani tulivat töihin puoli yhdeksältä ja lähtivät myöhään illalla jopa kahdeksan jälkeen. Lisäksi heidän työmatkansa saattoi kestää jopa kaksi tuntia, joten heidän elämäänsä ei, surullista kyllä, mahtunut työn lisäksi paljon muuta. Silti he olivat mielestäni koko ajan energisiä ja jopa iloisia ja ylpeitä työstään. Toisaalta Kiinassa ihmiset ovat hyvin terveystietoisia; he syövät paljon monipuolista ruokaa ja harrastavat liikuntaa mahdollisuuksien mukaan. Kiinalaiset lisäksi tietävät miten mikäkin ruoka vaikuttaa terveyteen. Täällä ihmiset ovat yleisesti ottaen virkeämpiä, heillä on parempi kunto ja he elävät keskimäärin pitempään.

Uskon, että kiinalaisia työnhakijoita viehättää länsimaisissa yrityksissä kahden päivän vapaa. Esimerkiksi firmassani oltiin myös lauantaisin töissä. Tehdessäni pitkiä päiviä kuudesti viikossa ymmärsin, että on tärkeää tehdä sellaista työtä, josta todella pitää.

Tuomas

Päivitetty 12.08.2015   Tulosta
Back to top