Skip to Content

Kielitieteen jatko-opiskelijana Saksassa

Linda jäi maisteriopintojen jälkeen jatko-opiskelijaksi Saksaan. Nyt hän tekee soveltavan kielitieteen tohtoriopintoja Germersheimissa.

Missä olet suorittamassa jatko-opintoja ja millä alalla?

Maisema SaksassaTulin vuonna 2008 suorittamaan maisterin opintoja Germersheimiin, pieneen kaupunkiin Rheinland-Pfalzin osavaltiossa. Germersheimissa sijaitsee Mainzin ylipistoon (Johannes Gutenberg Universität) kuuluva käännös-, kieli- ja kulttuuritieteiden tiedekunta. Germersheim on 100 km Mainzista etelään päin, ja kampuksellamme opiskelee n. 2000 opiskelijaa. Suoritin kesällä 2011 opintoni loppuun ja syksyllä heti valmistumiseni jälkeen aloitin tohtoriopinnot soveltavassa kielitieteessä samassa tiedekunnassa.

Mistä kautta sait tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista Saksassa?

Idean Saksaan lähdöstä sain oikeastaan jo lukioaikana opiskellessani Helsingin Saksalaisessa Koulussa. Kandiopintojeni aikana eräs opettajistani kuitenkin rohkaisi minua lähtemään, sillä Germersheimissa olevalla käännöstieteen laitoksella on hyvä, maailmankuulu maine. En oikeastaan hakenut mihinkään muuhun ylipistoon ja hain tietoja suoraan ylipiston ja tiedekunnan verkkosivuilta.

Miksi suuntasit suorittamaan jatko-opintoja juuri tähän oppilaitokseen?

Minulla on ollut erityinen suhde Saksaan siitä lähtien, kun 14-vuotiaana yläasteella aloitin saksan opiskelun. Yläasteen jälkeen lähdin vuodeksi Saksaan vaihto-oppilaaksi, ja Suomeen palattuani kävin lukion Helsingin Saksalaisessa Koulussa ja päädyin opiskelemaan saksan kääntämistä ja tulkkausta Turkuun. Päätös Saksaan palaamisesta oli minulle selvä jo oikeastaan lukioaikana. Halusin kuitenkin ensin aloittaa yliopisto-opinnot Suomessa ja sitten myöhemmin jatkaa ulkomaille, sillä myöskään stipendejä ei ollut saatavilla kandiopiskelijoille. Päädyin Germersheimiin, koska FTSK (Fachbereich Translations-, Sprach- und Kulturwissenschaften), on maailmalla kääntäjien parissa hyvin tunnettu käännöstieteiden laitos, ja monet opettajani Turussa suosittelivat sitä minulle.

Oletko tyytyväinen valintaasi?

Olen tyytyväinen valintaani, sillä Suomessa en olisi ikinä saanut mahdollisuutta tavata niitä kaikkia kuuluisia käännöstieteilijöitä (Mona Baker, Hans Vermeer jne.), jotka vierailivat ylipistollamme, ja pitivät luentoja ja workshoppeja. Suomessa en tietenkään olisi päässyt tutustumaan Keski-Eurooppaan samalla tavalla, kuin se on mahdollista Saksasta käsin. Opintojeni aikana tein työharjoittelun Luxemburgissa, kävin useamman kerran Ranskassa eri kaupungeissa ja tein retkiä muun muassa Etelä-Saksan Schwarzwaldiin sekä Reinin laaksoon.

Saksaan saavuttuani olin hiukan pettynyt siihen, että ylipiston kirjastossa ei ollut tietokonepohjaista lainausjärjestelmää, vaan jokaista lainattua kirjaa kohti piti täyttää lomake. Lainausjärjestelmä kuitenkin onneksi uudistettiin myöhemmin. Tällaiset asiat, kuten myös saksalaisten virastojen jäykkä ja monimutkainen byrokratia, ovat kuitenkin seikkoja, joihin itse ei voi vaikuttaa mitenkään, ja ne pitää vain hyväksyä kulttuurieroina.

Suurin ero Saksassa ja Suomessa opiskelun välillä lienee suuremmat kampukset ja paremmat mahdollisuudet verkostoitua. En ikinä Turussa opiskellessani tavannut niin paljon mielenkiintoisia kansainvälisiä opiskelijoita ja dosentteja, enkä nähnyt niin paljon erilaisia ilmoituksia ulkomailla tehtävistä työharjoitteluista tai työpaikoista. Jos lähtee ulkomaille ja pitää silmät, korvat ja mielen avoinna kaikelle uudelle, varmasti kansainvälistyy ja kasvaa persoonana enemmän kuin mitä Suomen pienissä piireissä ikinä on mahdollista.

Miten rahoitat opiskelusi?

Suurimman osan opiskeluistani maisteriopintojen aikana rahoitin DAADin stipendillä, joka oli 750 euroa kuukaudessa. Stipendin päätyttyä ja myös tällä hetkellä rahoitan tohtoriopintoni antamalla tukiopetusta ja tekemällä freelancerina käännöksiä. Saksassa on kuitenkin aika hyvin tarjolla niin sanottuja opiskelijaduuneja, joista saa 400 euroa kuukaudessa, eikä palkasta oteta veroa tai muita kuluja kuten sairasvakuutusmaksuja (mutta ei myöskään eläkemaksuja). Monet rahoittavat opintonsa näillä pikkutöillä esim. ravintoloissa, vaatekaupoissa jne. Joskus tarjolla on myös pienempiä töitä ylipistolla, jolloin opiskelija toimii assistenttina joko instituutissa tai jollekin tietylle professorille ja auttaa esim. opetustuntien valmisteluissa tai on jopa tutkimusprojekteissa mukana. Ei kannata kuitenkaan unohtaa, että myös opintotukea voi hakea ulkomailla opiskeluun.

Saksan kustannustaso on yleisesti halvempi kuin Suomen. Kauppalaskut supermarketeissa (varsinkin jos käy niissä halvemmissa kuten Lidl, Aldi jne.) on aina puolet siitä, mitä Suomessa samasta korillisesta ruokaa joutuisi maksamaan. Myös kosmetiikka on halvempaa, koska täällä on monia tehtaita, ja siten kuljetuskustannukset eivät nosta tuotteen hintaa. Saksassa saa myös edullisesti luomutuotteita, ja niitä onkin tarjonnassa runsaasti joka puolella.

Myös matkustus on tietyllä tapaa halvempaa: Jokainen yliopisto-opiskelija saa ostettua niin sanotun ”Semesterticketin” eli lukukausilipun, joka on aina voimassa 6kk. Tällä lipulla voi matkustaa niin paljon kuin haluaa joukkoliikenteessä (bussit, metrot, junat) tietyllä alueella lähellä omaa opiskelukaupunkia. Esimerkiksi Frankfurtissa opiskelevat saavat tämän lipun automaattisesti lukukausimaksujen yhteydessä (n. 200 euroa), ja lippu on voimassa koko Hessenin osavaltiossa (pinta-ala 21 114,79 km²). Germersheimissa lukukausimaksut ovat n. 100 euroa ja lukukausilipun voi ostaa joko Karlsruhen kaupungin tai Mannheimin kaupungin joukkoliikenneyhtymältä. Itselläni on ollut molemmat käytössä: Noin 160 euroa jaettuna kuudelle kuukaudelle tekee 26 euroa, ja se on halpa hinta niin huolettomasta matkustamisen määrästä ja alueen suuruudesta, jossa voi matkustaa!

Asuminen on myös Saksassa halvempaa, monet opiskelijat asuvat joko asuntoloissa, joissa yksi n. 20 neliömetrin huone maksaa n. 170 - 250 euroa, riippuen tietenkin kaupungista. Toinen vaihtoehto on asua kimppakämpässä, jolloin huoneen vuokrahinta usein myös liikkuu n. 200 - 300 euron summissa. Jos yksiön haluaa vuokrata, saattaa vuokra olla kalliimpi. Itse maksan tällä hetkellä 40 neliön yksiöstä 440 euroa plus sähkö 50 e/kk.

Millaisiin kulttuurieroihin olet törmännyt?

Saksassa asuu paljon ulkomaalaisia; yhteensä meitä on täällä tällä hetkellä n. 7 miljoonaa! Tämän vuoksi Saksassa ei törmää kovinkaan usein rasismiin, sillä jopa jokaisessa pikkukaupungissa on totuttu ulkomaisiin naapureihin. Kulttuurierot saattavat silti kyllä jokapäiväisessä kommunikoinnissa tulla esille. Itse ainakin olen huomannut, että vaikka täällä saatetaan jutella bussipysäkillä ventovieraiden kanssa avoimesti, on teitittely silti edelleen huipputärkeää ja sitä kautta saksalainen muodostaa itsensä ja juttukaverin välille tietynlaisen distanssin. Jotkut saattavat jopa moittia toista kirosanoin ja kuitenkin pitää kiinni teitittelystä, mikä kuulostaa tietysti hiukan hupaisalta.

Palvelun taso supermarketeissa ja vaatekaupoissa on mielestäni myös heikompaa kuin Suomessa; asiakasta ei huomioida samalla tavalla kuin Suomessa, jossa asiakkaan tarpeet ovat kaikista tärkein asia myyntitilanteessa.

Saksalaiset myös luulevat tietävänsä saunasta enemmän kuin suomalaiset! Täällä jokaisessa yleisessä saunassa (myös kuntokeskuksissa) pesuhuoneen seinällä on saunasäännöt, jotka muun muassa kieltävät veden heittämisen kiukaalle oma-alotteisesti – tätä varten useissa saunoissa on ns. saunottaja, joka 15 minuutin välein käy heittämässä vettä – tai löylyssä viipymisen kauemmin kuin 15 minuuttia, koska se ei ole terveellistä. Ei kannata myöskään pelästyä, jos varsinkin Itä-Saksassa törmää sekasaunoihin, sillä ne ovat aivan yleisiä.

Millä kielellä ja miten selviät paikallisten kanssa kielellisesti?

Itse olen pärjännyt saksan kielitaidoillani tietysti oikein hyvin, ja useimmat täällä opiskelevat ulkomaalaiset opiskelevatkin saksankielisillä opintolinjoilla. Tarjolla on kuitenkin myös englanninkielisiä opintolinjoja, ja kaupungilla kyllä voi saada apua englanniksi, varsinkin jos on kyseessä suurkaupunki. Yleisesti sanoen kuitenkin saksalaisten englannin kielitaidot ovat heikommat kuin suomalaisten, sillä Saksassa käytetään televisiossa ja elokuvissa dubbausta, mistä johtuen saksalaiset eivät ole tottuneet kuulemaan englantia arkipäiväisesti kuten suomalaiset.

Onko sinulla joitain erityisiä vinkkejä jatko-opintoja Saksassa suunnittelevalle?

Saksan suurlähetystön verkkosivuilta löytyy tietoa opiskelusta, ja myös DAADin sivuilla (http://www.daad.de/) on paljon tietoa englanniksi Saksassa opiskelusta. Sivuilla on muun muassa stipendipankki sekä hakukone, jolla voi etsiä eri ylipistoja ja niissä tarjolla olevia opintolinjoja. Useimpien ylipistojen sivut ovat myös englanniksi.

Lue Suuntana Saksa -opas!

Päivitetty 15.08.2013   Tulosta
Back to top