Skip to Content

Kansainvälistä sosiaalipolitiikkaa Englannissa

Roosa lähti Nottinghamin yliopistoon hakemaan uusia oppeja kansainvälisen sosiaalipolitiikan alalla. Aika ulkomailla antoi lisäksi uusia ystäviä ja arvokkaita verkostoja tulevaisuutta silmällä pitäen.

Uusia oppeja ja maisemia etsimässä

Suuntasin kohti Nottinghamia suorittamaan vuoden mittaisia kansainvälisen sosiaalipolitiikan maisteriopintoja syyskuussa 2013. Nyt marraskuussa 2014 vuosi on takana, pro gradu takataskussa ja edessä häämöttävät joulukuun valmistujaisjuhlat hattuineen ja kaapuinen.

Olen aina metsästänyt mahdollisuuksia uuden oppimiseen, näkemiseen ja kokemiseen. Ison-Britannian päädyin valitsemaan kohteekseni siksi, että sieltä löytyi useampia vaihtoehtoja kansainvälisen sosiaalipolitiikan opiskeluun ja yliopistot olivat korkeatasoisia. Halusin oppia myös tuntemaan maata paremmin.

Sopivan yliopiston valitseminen oli haasteellisempaa. Harkittuani kolmea vaihtoehtoa yhdeltä jos toiseltakin kantilta, valitsin lopulta Nottinghamin yliopiston. Nottinghamissa kurssitarjonta oli mielenkiintoisin, yliopisto kuuluu arvostettuihin Russel Group -kouluihin, opinnot olivat sieltä päätä vähiten huimaavasta hintaluokasta ja elämä muutenkin edullisempaa kuin etelämmässä.

Risuja ja ruusuja…

Nyt opintojeni ollessa ohi voin todeta, että kansainväistymistä on harjoitettu niin opinnoissa kuin sosiaalisessa elämässäkin. Englannin yliopistoissa mielenkiintoista on se, että maisteritasolla on yleisesti enemmän kiinalaisia kuin paikallisia opinnälkäisiä – Nottingham ei ollut poikkeus. Kiinan jatkuva kehitys ja kiinalaiset opiskelijat vaikuttivat kursseihin niin, että usein perspektiiviä haettiin tämän Kaukoidän jätin kautta. Suosittelisinkin Englantia opiskelupaikaksi erityisesti Kiinan sosiaalipolitiikasta kiinnostuneille.

Kurssitarjonta oli toiveideni mukaan hyvin monipuolinen vaihdellen ilmastonmuutoksesta ja ihmisoikeuksista globalisaatioon ja talouteen liittyviin sosiaalipolitiikan kursseihin. Sosiaalipolitiikkaa kehitysmaissa käsiteltiin luennoilla suoranaisesti kuitenkin valitettavan vähän. Omia kiinnostuksenkohteitani – maahanmuuttoa ja kehitysmaita – lähestyin valinnaisopintojen sekä loppuesseiden aihevalintojen avuin.

Kurssit suoritettiin yliopistossani maisteritasolla pääsääntöisesti loppuessein, mikä tuki omaa oppimistani ja akateemisten kirjoitustaitojen kehitystä mielestäni paremmin kuin perinteiset tentit. Tämä tarjosi myös mahdollisuuden meille ulkomaankielisille keskittyä ajan kanssa tieteelliseen kirjoittamiseen vieraalla kielellä.

Toisaalta kohtasin myös pettymyksiä: opiskelumetodit korostavat Englannissa erityisesti itseopiskelua ja jotkut luennot tuntuivat pikemminkin älykkäiltä kahvihetkiltä kuin asiapitoiselta oppimistuokiolta. Lisäksi kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien oppiminen oli tiedekunnassani kiven alla. Sopeutumista sai harjoittaa myös yliopiston maksullisuuteen. Oppi-intoisen ongelmaksi muodostui rajattu kurssipistemäärä, jota ei voinut alittaa eikä ylittää. Niinpä ylimääräisistä kieliopinnoista aiheutui ikäviä lisäkustannuksia.

…eniten kuitenkin ruusuja

Kokonaisuudessaan aikani Nottinghamissa oli onnistunut. Sain paljon mielenkiintoisia ja avarakatseisia ystäviä paikallisesta sohvasurffaus-yhteisöstä, tein tuttavuutta monesta maailman kolkasta matkanneisiin opiskelijoihin ja reissasin ympäri laaksoja ja kukkuloita, yöklubeja ja kyläpubeja.

Nottinghamin yliopistossa laajensin ammatillista tieto-taitoani merkittävästi. Yliopiston loistava ja laadukas kirjasto sekä oppiaine- että graduohjaajani asiantuntemus siivittivät kehitystäni rutkasti eteenpäin. Uudet kontaktit ja monet jatko-opintoihin hakeville suunnatut tapahtumat avasivat kanavia tohtorinopintoihin. Englanninkieliset opinnot mahdollistivat puolestaan useampia työharjoitteluita kansainvälisissä organisaatioissa. Mikäli suuntaa ei näiden jälkeen löydy, on minulla takataskussa elinaikainen oikeus yliopiston urapalveluihin.

Rinkka selkään ja koulun penkille!

Opiskelu ulkomailla avartaa monin tavoin ja uusiin ihmisiin, paikkoihin ja tapoihin tutustuessa oppii aina myös itsestään. Ohessa voi kartuttaa kielitaitoa, hankkia kansainvälisesti tunnustetun tutkinnon ja verkostoitua tulevaisuutta silmällä pitäen.

Itselleen sopivaa opiskelupaikkaa kannattaa harkita hyvin ja hakuprosessiin on järkevää panostaa kunnolla. Rahoituksen voi järjestää niin omien säästöjen, apurahojen, kuin opintolainankin avuin ja paikan päällä kannattaa investoida opiskelijajunakorttiin ja sosiaaliseen elämään. Neuvoni niille, jotka harkitsevat opintoja ulkomailla on: uskalla unelmoida, uskalla uskaltaa!

Roosa

Kiinnostuitko? Lue Maatieto.netin Britannia-opas!

Päivitetty 07.08.2015   Tulosta
Back to top