Skip to Content

Hotelliharjoittelussa Meksikossa

Hurrikaanista huolimatta harjoittelu meksikolaisessa loistohotellissa oli ikimuistoinen kokemus.

Meksikon takapajuisuus yllätti

Vietin ajanjakson 3.8 - 1.11.2007 Meksikossa Los Cabosin alueella Baja Californian osavaltiossa. Osasin aikaisempien latinalaisen kulttuurin kosketusteni perusteella varautua hieman tulevaan, mutta silti Meksikon takapajuisuus tuli pienenä yllätyksenä. Ihmiset yleensä ja suurin osa työkavereistani olivat äärimmäisen ystävällisiä, mutta silti asiat kuten säännöllinen juoksevan veden puuttuminen sekä omalaatuinen työkulttuuri vaativat totuttelemista.

Harjoitteluni suoritin yhdessä Meksikon kuuluisimmista hotelleista: Westin, Los Cabos. Vaikkakin itse laitos oli jo parhaimmat päivänsä nähnyt, olivat hotellin arkkitehtuuri ja koko silti äärimmäisen vaikuttavia. Oli hieno ja tärkeä kokemus nähdä miten asiat hoidetaan tuon kokoluokan loistohotellissa.

Pikkolosta allasvastaavaksi

Työtehtäväni vaihtelivat huomattavasti. Jo ennen saapumistani minua oli paperilla kierrätetty kolmella eri osastolla. Ensimmäisen työpäivän (vastuualueena ravintoloiden hygienia) jälkeen minut siirrettiin asiakaspalvelun piiriin ja piccoloksi. Tämän työnkuva kesti neljä viikkoa ja tutustuin sinä aikana myös huonepalvelun toimintaan. Olin hyvin pettynyt jouduttuani "jumiin" kyseiseen työhön sillä minulle oli luvattu jotain aivan muuta.

Ensimmäisen työviikon jälkeen kaikki opittava oli jo nähty ja työharjoittelu muuttui tylsäksi puurtamiseksi tasavertaisena muiden piccoloiden kanssa. Onneksi hotellin asiakasryhmien kasvaessa sekä bankettipuolen (alkuperäinen harjoittelukohteeni) työntekijäpuutteen ansiosta sain neljän viikon jälkeen siirtyä haluamiini tehtäviin.

Bankettipuolella olin yksi kolmesta "kapteenista" jotka olivat vastuussa tapahtumien koordinoinnista sekä käytännön valmisteluista. Työpäivät olivat sovittua pitempiä, mutta työn mielenkiintoisuus sekä vastuu antoivat tarpeeksi motivaatiota tehtävien suorittamiseen. Vietin tässä tehtävässä seuraavat kolme viikkoa ja ne olivatkin haastavimmat sekä opettavaisimmat viikot koko harjoittelun aikana.

Viimeisen reilun kuukauden vietin allasalueella "Pool Concierge" -nimikkeen alla. Tehtäväni oli yleinen asiakaspalvelu, pr sekä alueen kunnossapito ja koordinointi. Tämäkin työ oli äärimmäisen hauskaa ja mielenkiintoista. Pedagoginen puoli jäi silti vähäiseksi, sillä tällä osa-alueella minulla oli vanhan työkokemukseni puolesta enemmän annettavaa kuin opittavaa.

Kaiken kaikkiaan harjoittelumielessä sain oppia irti vain bankettipuolen töistä. Piccolon työ oli turhauttavaa ja sai minut kyseenalaistamaan jopa koko harjoitteluni mielekkyyden. Onneksi juuri bankettityö sekä Pool Conciergen rooli ns. "korjasivat voiton". Näin sain päätettyä työn positiivisin mielin.

Matkustaminen ja viisumin hankinta

Ainoa dokumentti, jonka passin lisäksi tarvitsin Meksikoon, oli opiskelijaviisumi fm3. Tämän sai suhteellisen vaivattomasti Meksikon suurlähetystöstä vajaan 80 euron hintaan. 600 peson (n. 60 dollaria) viisumin rekisteröimismaksua ei silti missään virallisissa yhteyksissä mainittu. Päinvastoin jopa suurlähetystössä väitettiin maksamani 80 euron olevan ainoa kustannus, joka paperityöstä tulee. Suosittelen viisumin rekisteröinnin hoitamista paikan päällä itse.

Hankkimani matkustajavakuutus oli varsin riittävä. Meksiko Cityyn on Helsingistäkin "halpoja" lentoja. Itse jouduin sijoittamaan pitkän pennin lennoista suoraan Caboon. Matkasin Amsterdamin kautta Houstoniin ja sieltä Los Cabosiin noin 25 tunnin verran ja 1500 euron hinnalla. Meksikossa matkustamista en valitettavasti päässyt kokeilemaan sillä työtä oli kuutena päivänä viikossa.

Ulkomaalaisena Meksikossa

Ainakin Cabosin alueella espanjan kielen hallinta oli enemmän kuin suotavaa vaikkei pakollista, mitä työskentelyyn tulee. Runsaan amerikkalaisturistivirran ansiosta muut työntekijät ymmärtävät ainakin auttavasti englantia. Silti, jos haluaa päästä osaksi työkavereiden elämää myös työn ulkopuolella, on espanjankielen hallitseminen oleellista.

Eurooppalaisille harjoittelijoille oli yleensä varattu hieman paremmat paikat kun meksikolaisille, ja syyn näki selvästi. Vaikkakin kaikki tapaamani meksikolaiset työntekijät tekivät työnsä suurella innolla sekä energialla, ei ilman koordinointia asioista tullut yhtään mitään. Valvominen ja koordinointi olivat käytännössä myös oma roolini ensimmäisen parin viikon jälkeen.

Turha asioiden mutkistaminen ja rutiineihin jumiutuminen olivat monen paikallisen helmasyntejä. Vanha bingomummojen perustelu "kun näin on aina tehty" oli ahkerassa käytössä.

Vapaa-ajan vietto

Arkielämä oli meksikolaisen stereotypian mukaista rauhallista aherrusta. Pikaruokalassa hampurilaisen teko kesti 35 minuuttia ja tapaamisiin tultiin ainakin saman verran myöhässä. Silti paikallisten vilpitön ystävällisyys sekä avuliaisuus herättivät ainakin minussa suunnattomasti ihastusta.

Asuminen ja yksi ruoka/päivä olivat työnantajan puolesta hoidossa. Vapaa-ajan monotonisuus ajoi silti kaikki harjoittelijat melkein joka päivä ulos syömään, jolloin elämisenkin kustannukset nousivat. Los Cabosin alue oli muutenkin huomattavasti muuta Meksikoa kalliimpi. Alueelle menevä saa varautua melkein Suomen hintatasoon.

Keli oli pääosin aivan mahtava. +40C lämpötila ja pilvetön taivas tervehtivät melkein jokaista työpäivää. Syksyllä matkustajien kannattaa varautua silti hurrikaanisesonkiin. Omalle kohdalleni sattui tällä kertaa hurrikaani Henriette, joka syyskuun alussa sai aikaan 2,3 miljoonan dollarin vahingot hotellille.

Cabosin alue oli ainakin omasta mielestäni turvallinen. Vaikka mm. huumausaineita tyrkytetään etenkin San Lucasin kaupungissa joka nurkassa ja liian päihtyneitä turisteja ryöstetään, ei omalle kohdalleni sattunut yhtään ongelmaa. Kunhan liikkuu järki päässä eikä esiinny julkisesti päihtyneenä, välttyy monilta ongelmilta.

Harjoittelun anti

Harjoitteluni motivaatio oli kielitaidon sekä etenkin hotellipuolen työkokemuksen kasvattaminen. Osasin etukäteen hieman varautua asioiden erilaisuuteen, mutta silti työtapojen sekä yleisen elämisen radikaali muutos tuli suhteellisen isona yllätyksenä.

Ainoa negatiivinen puoli koko reissussa oli oikeastaan asuminen ja siinäkin vain jatkuvasti tapahtunut juoksevan veden loppuminen. Myös hotellin "harjoittelijavastaava" oli häpeätahra muuten mainiossa kokemuksessa. Kyseinen henkilö ei osoittanut mitään kiinnostusta harjoittelijoiden tekemisiin ja laiminlöi velvollisuuksiaan joka tilanteessa.

Ihmiset, työpaikka, keli ja jopa hurrikaani olivat kaikki uskomattoman hienoja kokemuksia, ja "kulttuurishokin" jälkeen jokainen päivä oli omalla tavallaan erinomainen ja ikimuistettava. Tulevan harjoittelijan kannattaa ottaa mukaan aimo annos kärsivällisyyttä sekä ymmärrystä.

Päivitetty 09.05.2016   Tulosta
Back to top