Skip to Content

Harjoittelussa Suomen suurlähetystössä Sambiassa

Heikki vietti kevään 2012 harjoittelijana Lusakassa Sambiassa. Tarjolla oli haasteellisia työtehtäviä sekä kiinnostava maa ja kulttuuri, johon tutustua vapaa-ajalla.

Kipinä Afrikkaan

Vietin puoli vuotta CIMOn harjoittelijana Lusakassa, Sambiassa, keväällä 2012. Hain kyseiseen paikkaan, koska minulla oli aikaisempien matkojen ja opintojen myötä syntynyt kipinä eteläistä Afrikkaa kohtaan. Halusin myös kokea, millaista olisi elämä suurlähetystön palveluksessa.

Olin erittäin tyytyväinen harjoitteluuni. Sambia on hyvä paikka elää ja suurlähetystössä sain vaativia ja monipuolisia tehtäviä.

Sambia asuinpaikkana

Sambia on sisämaavaltio keskellä eteläistä Afrikkaa. Maa on pinta-alaltaan yllättävän iso, karkeasti kaksi kertaa Suomen kokoinen, ja asukkaitakin on vain noin 13 miljoonaa. Sambia on moniin muihin Afrikan valtioihin verrattuna turvallinen. Se on poliittisesti vakaa ja rikollisuudelta voi usein välttyä, kunhan osaa varautua – eli välttää näyttämistä liian helpolta kohteelta tai liikkumista pimeällä. Itselleni tai tutuilleni ei ainakaan sattunut mitään.

Sambialaiset ovat ystävällistä ja puheliasta kansaa. Vaikka heimokieliä on 72, englanti on virallinen kieli – ja sambialaiset puhuvat yleensä hyvää ja ymmärrettävää englantia. Pääkaupunki Lusaka, jossa itse asuin, on maan keskellä ja siellä asuu pari miljoonaa asukasta. Kaupunki vaikuttaa kuitenkin paljon pienemmältä: korkeita rakennuksia ei ole juurikaan ja kaikkialla näyttää varsin väljältä. Valtaosa väestöstä asuukin erittäin tiiviisti muutamissa lähiöissä kaupungin reunoilla. Kuten moni muu afrikkalainen pääkaupunki, Lusaka ei ole kauneudella pilattu. Turistinähtävyyksiä ja kulttuuritarjontaa ei käytännössä ole lainkaan. Toisaalta kaupunki on vihreä ja kadut ovat mukavasti puiden reunustamia. Ja turistinähtävyyttä ja kulttuuria on riittämin siinä, kun seuraa paikallista elämänmenoa ja juttelee tavallisille lusakalaisille.

Palvelutaso on melko hyvä ja ympäri kaupunkia on rakentunut ja rakentuu moderneja eteläafrikkalaisten omistamia kauppakeskuksia, joihin voi paeta, kun tulee ikävä länsimaista elämäntapaa. Myös nykyaikaisia kuntosaleja sekä elokuvateattereita löytyy. Ilmasto Sambiassa on erinomainen. Itse saavuin maahan tammikuussa, jolloin sadekausi oli noin puolivälissä. Sadetta tuli muutaman kerran viikossa ja muulloin paistoi aurinko. Lämmintä oli takuuvarmasti mukavat 26 - 28 astetta ja iltaisin 20. Maalis-huhtikuussa sateet loppuvat täysin ja luonto alkaa pikku hiljaa kellastua. Suomen kesää kohti mentäessä yölämpötilat alkavat merkittävästi laskea ja yöllä voi olla selvästi alle kymmenen astetta. Koska lämmöneristys on heikkoa, myös sisällä on käytännössä yhtä kylmä. Itse lähdin pois heinäkuussa, kun talvi alkoi olla lopuillaan. Kuulemma Suomen syksyllä Sambiassa on todella kuivaa ja kuumaa.

Arkea Lusakassa

Käytännön haasteita Lusakassa aiheuttaa kulkeminen. Etäisyydet ovat melko pitkiä ja päivisin on kuuma. Kävelyteitä ei ole, vaan kävelijät joutuvat kulkemaan teiden reunassa olevia ojia pitkin. Pyöräilijät puolestaan vaarantavat henkensä. Julkinen liikenne nojaa minibusseihin, pieniin sinisiin Hiace-pakettiautoihin. Ne ahdetaan aivan täyteen ja ne kulkevat ilman aikatauluja. Matkustusmukavuus ei siis ole ihan HKL:n tasoa. Takseja on paljon, mutta taksikyydit eivät ole aivan halpoja ja taksien kyydissä saa välillä pelätä auton hajoamista tai bensan loppumista. Itse päädyinkin siihen ratkaisuun, että ostin oman auton harjoitteluni alussa. Totesin, että auto antaa vapautta liikkua ja helpottaa käytännön arkea, kuten kaupoissa tai harrastuksissa käymistä, merkittävästi. Ja liikenne Lusakassa on yllättävän kohtuullista. Käytettyjä autoja on Sambiassa hyvin saatavilla, joskin niiden hinta-laatu-suhde on varsin kehno. Itse myin harjoitteluni lopussa auton ja sain suurimman osan rahoistani takaisin. Auton vuokraaminen on myös mahdollinen ja vaivaton, joskaan ei aivan halpa vaihtoehto.

Eläminen Sambiassa ei ole aivan halpaa. Esimerkiksi ruoka kaupassa on jokseenkin samanhintaista kuin Suomessa. Paikalliset tuotteet, kuten vihannekset ovat pääsääntöisesti halpoja, mutta jotkin ulkomaiset tuotteet, kuten juustot tai pesuaineet, saattavat olla jopa kalliimpia kuin Suomessa. Syynä on, että melkein kaikki täytyy tuoda Sambiaan ulkomailta ja Sambiassa ns. länsimaiset tuotteet ovat ylellisyyttä, joihin vain ylemmällä keskiluokalla tai ekspatriaateilla on varaa. Ruuan lisäksi myös puhelimen ja internetin käyttö on kallista (kalliimpaa kuin Suomessa). Asuinvuokrat ovat myös erittäin korkeita Lusakan hyvillä ja turvallisilla alueilla; onnekseni itse sain asua suurlähetystön kohtuuhintaisessa asunnossa.

Matkailijalle Sambia tarjoaa paljon mielenkiintoista koettavaa. Maasta löytyy Afrikan upeimpiin kuuluvia luonnonpuistoja, kuten South Luangwa, Kafue ja Lower Zambezi, sekä tietenkin Victorian putoukset. Haasteena ovat pitkät etäisyydet. Eikä safareilla käyminen ole myöskään ihan halpaa huvia. Silti Afrikan luonnosta kannattaa mennä nauttimaan, jos vain mahdollisuuksia on. Sambiasta pääsee myös matkustamaan kiinnostaviin naapurimaihin, esimerkiksi Tansaniaan, Zimbabween tai Namibiaan – aikaa ja rahaa tosin kannattaa varata riittävästi.

Haasteelliset työtehtävät

Harjoittelusta suurlähetystö tarjosi vaativia ja monipuolisia tehtäviäharjoittelijalle. Pääsin itse muun muassa avustamaan Sambian yksityissektorin kehittämisohjelmassa ja kaupan edistämisessä, monitoroimaan kehitysyhteistyöhankkeita, hoitamaan edustuston hallinnollisia ja lakiasioita sekä kansalaispalveluita, päivittämään nettisivuja sekä laatimaan laajoja kauppapoliittisia raportteja Sambiasta ministeriön käyttöön.

Työpäivien runko muodostui kokouksiin osallistumisesta, sähköpostien kirjoittamisesta sekä raporttien laatimisesta. Hankeraportointi- tai konferenssimatkoille tai diplomaattitilaisuuksiin pääseminen oli mukava lisä silloin tällöin. Lusakan edustusto on ministeriön mittapuussa keskikokoa. Siellä on tällä hetkellä seitsemän suomalaista ja vähän toistakymmentä sambialaista työntekijää. Kehitysyhteistyöohjelman pyörittäminen ja seuranta leimaa suurlähetystön arkea, mutta myös kaupan edistämiseen, poliittiseen seurantaan ja konsulipalveluihin liittyvät asiat pitävät kiireisenä. Työssä tarvitsee suomen lisäksi englantia jatkuvasti. Sambialaisten työntekijöiden vuoksi toimiston kokoukset ovat englanniksi, minkä lisäksi harjoittelijakin pääsee osallistumaan jatkuvasti erilaisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin edustuston ulkopuolella.

Harjoittelu on erinomainen mahdollisuus päästä tutustumaan suurlähetystön arkeen. Itse sain hyvän läpileikkauksen edustuston eri tehtävistä ja diplomaatin työstä. Pienehkön edustuston etuna on, että kaikki tuntevat hyvin toisensa. Proaktiivisella asenteella pystyy hyvin vaikuttamaan omaan työnkuvaan ja saamaan vastuuta. Suurlähetystö on perinteisesti tarjonnut harjoittelijoilleen asunnon suurlähetystön omistamalta asuntolalta, jossa asuu myös suomalaisia paikalta palkattuja asiantuntijoita sekä kehitysyhteistyötyöntekijöitä. Kotoisuutta lisää että pihalta löytyy uima-altaan vierestä aito suomalainen sauna - ja naapurin keittiöstä tuoksuvat aika ajoin tuoreet korvapuustit.

Harjoittelija tarvitsee määräaikaisen työluvan Sambian maahantuloviranomaisilta. Suurlähetystö auttaa käytännön järjestelyissä, mutta harjoittelijan on itse maksettava lupamaksu, joka ainakin itselläni oli reilu 200 euroa.

Olen tyytyväinen, että hain juuri Sambiaan edustustoharjoitteluun. Pääsin tutustumaan kehitysyhteistyön ja ulkoasiainhallinnon arkeen. Ja Sambia on afrikkalaisittain helppo ja miellyttävä paikka elää, kunhan oppii elämään tiettyjen pikku haasteiden kanssa.

Heikki

Päivitetty 10.05.2013   Tulosta
Back to top